Page 30 - Pelastusalan_ammattilainen_224
P. 30
TJOYÖH-T A-
MKAINLEUN
Huomio henkilöstö-
johtamiseen
Henkilöstöjohtamisen rooli kasvaa koko ajan paloesimiehen työssä.
Lyhyeen koulutukseen on vaikea saada riittävästi käytännön työtä tukevia
johtamisopintoja, kun opintokokonaisuuksia on paljon.
Teksti: Maarit Krok Kuva: iStock
P aloesimiehen työ on koko työtehtäviin tulisi yhä edelleen saada koulu- Myös päällystötutkinnossa henkilöstöjoh-
pelastustoiminnan selkä- tusta. Hallinnollisiin tehtäviin menee kuiten- tamisen opetus kehittyy. Täysin uudenlainen
ranka. Siinä roolissa pitää kin vain joitakin tunteja työvuorosta, kun taas avaus on kuuden opintopisteen laajuinen stra-
olla operatiivinen johtaja ja henkilöstöjohtamisen äärellä ollaan 24 tuntia tegisen henkilöstöjohtamisen kurssi. Kurssilla
samaan aikaan myös henki- joka neljäs päivä. olivat samaan aikaan sekä nuorisolinjan opis-
löstöjohtaja, Pelastusopiston kelijat että aikuisopiskelijat.
vanhempi opettaja Antti Koskela sanoo. – Esihenkilön työ vaikuttaa muiden te-
kemiseen. Siihen vaikuttaa paljon ihmisen – Saman pöydän ääressä yhdistyivät käy-
Paloesimiehet ovat kertoneet kovasta persoona ja tausta, mutta erityisesti johtamis- tännön realismi ja aivan uudet näkökulmat.
kuormituksesta muun muassa Keski-Uuden- osaamiseen on saatava työkaluja.
maan pelastuslaitoksella sekä Helsingissä. Koskelan mukaan strategisen johtamisen
Lisääntyvät työtehtävät haastavat myös kou- KOULUTUS KEHITTYY. Kun Antti Koskela termiä ei pidä säikähtää, sillä arjessa sillä tar-
lutuksen järjestäjää. aloitti opetustyön Pelastusopistolla, hän koitetaan yhteisen tavoitetilan määrittämistä
muokkasi alipäällystötutkintoon kuuluvaa ja reittien luomista. Strategian laatiminen
SPALin ensimmäistä kertaa järjestämässä henkilöstöjohtamisen kurssia käytännönlä- kuuluu ylimmän päällystön tehtäviin, mutta
Esimiesten ja päällystön seminaarissa käytiin heisempään suuntaan. Nyt kurssilla käsitel- lopulta se jalkautuu operatiiviselle tasolle.
polveilevaa keskustelua työnkuvista ja siitä, lään yhden opintopisteen verran paloaseman
ettei koulutus aina riitä vastaamaan käy- arjen johtamista. – Tavoite on, että jokainen palomies tietää,
tännön haasteisiin. Työelämä on jatkuvassa mitä varten täällä ollaan. Päällystö on henki-
murroksessa, joten myös koulutuksen pitäisi – Käsittelemme henkilöstöjohtamisen löstöä varten.
pysyä mukana muutoksessa. hankalia case-tehtäviä, joita ei tule vastaan
joka päivä mutta joiden kohdalla pitää tietää, Pelastusopisto tekee parhaillaan analyysia,
Pelastusopistolla alipäällystötutkintoon miten toimia ja mihin tukeutua. jossa selvitetään opintojaksojen pääkohdat
kuuluu kaksi opintopistettä henkilöstöjohta- ja pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä.
mista ja kolme opintopistettä henkilöstöhal- Lisäksi kurssilla käy paljon puhujia, jotka Koskela toivoo, että sitä kautta henkilöstö-
lintoa. kertovat konkreettisia havaintojaan paloesi- johtamiselle tulisi alipäällystökoulutuksessa
miehen työstä. Puhujina on ollut esimerkiksi nykyistä enemmän tilaa.
– Meidän pitäisi lopettaa kokonaan hen- parikymmentä vuotta paloesimiehenä toimi-
kilöstöhallinnosta puhuminen ja keskustella nut henkilö, useilla eri pelastuslaitoksilla työs- – Opetuksen ja keskimääräisen työnkuvan
vain henkilöstöjohtamisesta. Koulutuksessa kennellyt paloesimies sekä pitkään pelkkiä kentällä tulisi vastata toisiaan. On ehkä syytä
tulisi päästä pois hierarkiasta ja byrokratiasta sijaisuuksia tehnyt paloesimies. Käytännönlä- pohtia, onko alipäällystötutkinnon laajuus eli
ja mennä lähemmäs ihmistä. heisyys on kerännyt kiitosta opiskelijoilta. 60 opintopistettä riittävä. Asiaa pohdittaessa
on kuitenkin mentävä paloesimiehen työnkuva
Koskela ei tarkoita, etteikö hallinnollisiin edellä, sillä laajentaminen ei ole itseisarvo. ✖
30
