Page 33 - Pelastusalan_ammattilainen_224
P. 33
Hiklu-verkostossa merkiksi Kuopiosta. Virossa on ”Kollegiaalisuuden
pelastusjohtajat myös aktiivisesti kehitetty pelas- rakentaminen
ovat ylin päättävät tustoimea ja innovaatioita, joista tarjoaa monia
elin, mutta lisäksi meidän olisi hyvä ottaa oppia.
siihen kuuluu neljä mahdollisuuksia.”
palvelualuetta ja RUOHONJUURITASON HYÖTYJÄ.
erillisiä työryhmiä. Hiklu-alueella yhteistyö on KOLLEGIAALISUUS VAHVISTAA. Länsi-Suo-
tuonut paljon konkreettisia messa alueelliseen yhteistyöhön on otettu
”Kaikki asiat hyötyjä. Yhteinen investointi mallia Hiklusta ja pelastuslaitosten kump-
eivät edes nouse on ollut esimerkiksi raskas- panuusverkostosta. Varsinais-Suomen pelas-
johtajatasolle”, pelastusyksikkö, joka on tusjohtaja Vesa Halosella on työkokemusta
Veli-Pekka Ihamäki Helsingin kaupungin ja Länsi-Uudenmaan
sijoitettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilta, joten vanhoja oppeja oli
sanoo. pelastuslaitokselle. Jokaisen luonnollista lähteä hyödyntämään yhteistyös-
laitoksen ei ole tarkoituksen- sä Pohjanmaan ja Satakunnan pelastuslaitos-
– Malli on palkitseva ja kustannustehokas. mukaista hankkia omaa yksikköä, ten kanssa.
Aseistariisuva tulokulma on myös se, että mutta käyttötarpeita on yhtä lailla jokai-
yhteistyö on hyvää asiakaspalvelua ja viime sella alueella. – Aiemmin olemme tehneet päällekkäistä
kädessä loppukäyttäjän etu, oli kyseessä sitten Lisäksi alueilla on kehitetty esimerkiksi työtä, mutta nyt pyrimme niputtamaan osaa-
rakennuttaja tai alueen asukas, Ihamäki kuvaa. alueellista riskinarviota, jonka pohjalta on sit- jia. Kuningasajatuksena tässä on ollut se, että
temmin syntynyt valtakunnallinen malli. pelastuslaitoskohtaisella noin 33,3 prosentin
YTA-toiminnan myötä Hiklu-verkoston Tällä hetkellä tavoitteena on kehittää ris- työpanoksella saadaan yhdessä sataprosentti-
jäsenet tulevat kommunikoimaan aiempaa kinanalyysia edelleen. Hiklu sai hankkeeseen sia tuloksia, Halonen summaa.
enemmän myös Päijät-Hämeen, Kymenlaak- sataprosenttisen rahoituksen Palosuojelura-
son ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten kanssa. hastolta. Myös rauniopelastuskykyä ja -ka- Länsi-Suomen yhteistyöalue on varsin
lustoa on tarkoitus kehittää Itä-Uudenmaan poikkeuksellinen: se on muodoltaan pitkä
– Nyt alkuvaiheessa yhteistyö tulee nä- pelastuslaitoksen johdolla, ja ensihoidon ja kapea, ja jokaisella pelastuslaitoksella on
kymään lähinnä tilanne- ja johtokeskustoi- osaamista kehitetään kahden päätoimisen olemassa jo luontaisia yhteistyökumppaneita.
minnassa, mutta aika näyttää, tuleeko tästä asiantuntijan voimin. Varsinais-Suomi tekee tiivistä yhteistyötä
muutakin hyötyä. Pääasiassa Hiklu-verkosto tekee yhteistyö- Kanta-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan kanssa
tä asiantuntijatasolla, mutta myös operatiivi- ja Pohjanmaa Etelä-, Keski- ja Pohjois-
Laajat verkostot eivät ole kuitenkaan Uu- nen henkilöstö hyötyy työstä esimerkiksi yh- Pohjanmaan pelastuslaitosten kanssa.
denmaan pelastuslaitoksille ongelma. Jo en- teisten toimintamallien ja koulutusten myötä. Satakunnan pelastuslaitoksen luontainen
nen koronaa alkoi kansainvälinen yhteistyö – Mitä nopeammin pääsemme ruo- yhteistyökumppani on monessa asiassa ollut
Viron kanssa. honjuuritasolle ja kiinni konkretiaan, sitä Pirkanmaa.
motivoivampaa työskentely on. Valmistelu
– Matka Viroon kestää kaksi tuntia, joten on joskus työlästä, kun yhteen pitää sovittaa – Työkuorma kasvaa jatkuvasti hyvinvoin-
sieltä voi saada nopeammin apua kuin esi- neljän huippuasiantuntijan näkemykset, tialueiden velvoitteiden ja sisäministeriön
mutta lopputulos on palkitsevampi kuin yk- ohjauksen mukaan. On paljon selvityksiä,
sin toteutettuna. tietopyyntöjä ja muuta. Meillä on hallinnol-
Ihamäki toivoo, että verkosto mahdol- lisesti yhteiset rajapinnat, ja tässä on myös ta-
listaisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin loudellisesti suuri potentiaali, Halonen kuvaa.
esimerkiksi työkierron laitosten välillä.
– Se parantaisi työssäjaksamista ja mah- Yhtenä visiona on yhteisten koulutusten
dollistaisi eri tavalla myös ammatillisen ke- järjestäminen. Halonen uskoo, että yh-
hittymisen. teistyö tuo myös muita hyötyjä ope-
ratiiviselle henkilöstölle.
”Sote-puoleen – Kollegiaalisuuden ra-
verrattuna kentaminen tarjoaa monia
mahdollisuuksia. Esi-
pelastustoimi merkiksi CBRNE-
on rakentanut syväosaajia
yhteistyötä pitkään ja on omassa
etupainotteisesti. Se laitoksessa
kertoo paljon meidän aika rajallises-
toimialasta ja sen ti. Tavoitteena
kyvykkyydestä”, Vesa olisi, että spar-
Halonen sanoo. rauskumppaneita
löytyisi yhteistyön
kautta, ja tietoa olisi
helppo jakaa pelastus-
laitosrajojen yli. ✖
33
