Page 17 - Kajaani_Kauppakatu_17---21_RHS_20210617

4 RAKENNUSTEN SUUNNITTELIJAT teknisesti kestävien materiaalien käyttöä. Rakennuskokonaisuuksien taiteel-
linen hallitseminen ja yksityiskohdat viimeisteltiin huolellisesti.
4.1 SOK:n rakennusosasto Osuusliikkeiden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti myymälärakennuksen
ulkoasun tuli viestiä liiketalon luonnetta. Valo, tilavuus, puhtaus ja järjestys
Osuustoimintalaki säädettiin vuonna 1901 ja satoja pieniä osuuskauppoja olivat teesejä, joiden tuli näkyä kaupparakennuksissa ja johtaa ajatukset
syntyi muutamassa vuodessa. Osuuskauppaliike jakautui 1910-luvun lopulla myös siellä myytäviin tuotteisiin. Osuuskauppojen arkkitehtuuri ja toiminta-
puolueettomaan (SOK) ja edistykselliseen (KK, OTK) osuuskauppaliikkeeseen. tavat olivat edistyksellisiä ja tarjosivat asiakkaille hyviä tuotteita, terveessä ja
puhtaassa ympäristössä. 1920-luvun lopulta lähtien myymälät jaettiin ter-
Osuuskaupat saivat yhtenäisen arkkitehtonisen ilmeen, kun osuuskauppaliit- veyslainsäädännön määräyksillä osastoihin, joissa kussakin myytiin eri tuot-
tymät perustivat omat suunnittelutoimistonsa rakentamisen ohjaamiseksi. teita; maitoa, lihaa, siirtomaatuotteita, kankaita jne. Osastomyymälöitä oli
Kummallakin ryhmällä oli omat rakennusosastonsa, jotka suunnittelivat kes- lähinnä kaupunkien ja kuntien keskustoissa.
kusliikkeiden omia rakennuksia, konttoreita, varastoja ja tuotantolaitoksia Alkuvaiheessa rakennukset suunniteltiin vielä yksilöllisesti ja jokainen raken-
sekä paikallisosuuskauppojen myymälöitä ja varastoja. Suomen Osuuskaup- nus omana kokonaisuutenaan. Myöhemmin rakennusosastoilla tehtiin tyyp-
pojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosasto perustettiin vuonna 1920. pipiirustuksia, joita varsinkin vielä 1930-luvulla sovellettiin paikallisiin tarpei-
siin. Toisen maailmansodan jälkeen otettiin käyttöön identtiset standardira-
Kummankin osuuskauppaliikkeen rakennusosastot työskentelivät kollektiivi- kennukset.5
sesti. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä ja yksi arkkitehti jatkoi siitä mihin toi-
nen oli työssä jäänyt. SOK:n rakennusosaston johtajana toimi vuosina 1920– Erkki Huttusen suunnittelema SOK:n konttori- ja varastorakennus vuodelta 1938 Ou-
1939 arkkitehti Valde Aulanko ja vuosina 1939–1941 arkkitehti Erkki Huttu- lussa. (Kuva Suomen arkkitehtuurin ääriviivat).
nen. Huttunen, joka työskenteli SOK:n rakennusosastolla vuodesta 1928 läh-
tien, lienee osuuskauppafunkkiksen tunnetuin edustaja. SOK:n rakennus- 17
osastolla työskentelivät muiden muassa arkkitehdit Armas Lehtinen ja Matti
Haapala. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosaston tunnetuin ark-
kitehti oli Väinö Vähäkallio.

Osuuskauppaliikkeiden suunnittelu oli keskusjohtoista, yhtenäistä ja laadu-
kasta. Suunnittelun painopiste siirtyi 1920-luvun loppupuoliskolla jä-
senosuuskauppojen myymälöiden suunnitteluun. Uudisrakennusten ohella
rakennusosastoilla suunniteltiin myös korjauksia ja uudistuksia vanhoihin
myymälärakennuksiin sekä myymäläkalustoja. SOK:n rakennusosaston toi-
minta institutionalisoitui ja lopulta lähes kaikki paikallisosuuskaupat käyttivät
SOK:n rakennusosaston palveluja.

Uusien liikerakennusten suunnittelussa ja rakentamistavassa suosittiin van-
hojen monimutkaisten muotojen sijaan pelkistettyjä, yksinkertaisia geomet-
risiä muotoja niin rakennuksissa kuin rakennusosissakin. Lisäksi tavoiteltiin

5 Puntanen 2015, Kovanen & Saraste 1989, 104).