Page 21 - Kajaani_Kauppakatu_17---21_RHS_20210617

5 KAJAANIN KESKUSTAN JA KAUPPAKADUN ALUEEN KEHI- sijaitsevat korttelit olivat asemakaavassa nimiltään Ilves, Ahma, Näätä,
TYKSESTÄ Orava, Hirvi, Hukka, Kontio ja Kettu.13 Nykyiset Kauppakatu 17, Kauppakatu
19 ja Kauppakatu 21 sijaitsevat korttelissa Näätä.
5.1 Kajaanin kaupungin historiaa
1900-luvun alussa Kajaanin kaupungin kasvua vauhdittivat rautatien valmis-
Kajaanin kaupungin perusti Pietari Brahe vuonna 1651. Aikakausi vuodesta tuminen, teollistuminen ja seminaarin perustaminen. Rautatie Iisalmesta Ka-
1617 vuoteen 1720 oli Ruotsin suurvalta-aikaa. Kaupunki rakentui Kajaanin jaaniin saatiin valmiiksi vuonna 1904. Radan avaaminen vauhditti metsäteol-
linnan läheisyyteen nykyisen ydinkeskustan paikalle. Kaupungin korttelijako lisuuden kehittämistä. Vuonna 1907 perustettiin Kajaanin Puutavara Osake-
ja katujen paikat vastasivat jo 1600-luvun lopulla pääpiirteissään nykytilaa. yhtiö (myöhempi Kajaani Oy). Kajaaniin perustettiin seminaari ja kansakou-
Kaupungin pääkatu sijaitsi nykyisen Kauppakadun paikalla. Kaupungin ensim- lunopettajien koulutus aloitettiin vuonna 1900. Seminaarin perustaminen li-
mäisen asemakaavan suunnitteli vuonna 1731 Pehr Cedersparre. Asemakaa- säsi kaupungin merkitystä koulupaikkakuntana.14
vassa ruutukaavakeskustan keskelle osoitettiin aikakauden kaupunkiraken-
nustaiteen ihanteiden mukainen umpikulmainen toriaukio. Kajaani oli vielä 1900-luvun alussa puukaupunki. 1930-luvulla kaupunkiin
alettiin suunnitella ja rakentaa uusia kivirakenteisia taloja uuden arkkitehtuu-
Kaupungin asemakaavoitettu ja rakennettu alue säilyi saman laajuisena risuuntauksen, funktionalismin, ihanteiden mukaisesti. Funktionalismin kau-
1600-luvulta aina 1800-luvun lopulle saakka. Se rajautui Kajaaninjoen, nykyi- della, joka Kajaanissa ulottui sotien jälkeiselle jälleenrakennuskaudelle, kau-
sen Pohjolankadun ja kirkon seudun sekä nykyisten Ämmäkoskenkadun ja pungin keskusta alkoi kehittyä nykyiseen hahmoonsa kerrostalokeskustaksi.
Lönnrotinkadun väliselle alueelle. Kajaanin kaupungin ydinkeskustaan kuulu-
vat korttelialueet sijaitsevat yhä nykyäänkin tällä alueella. Alueen katu- 13 Kauppila 2008.
verkko, korttelirakenne ja umpikulmainen tori edustavat edelleen vanhaa 14 Laukkanen & Hanka 2016, 2.
Ruotsinvallan aikaista kaupunkirakennetta.11

Vaatimaton ja kitulias pikkukaupunki alkoi kehittyä 1800-luvun kuluessa, sen
jälkeen, kun Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Kaupungin kehi-
tystä virkistivät mm. itään avautuvat kauppayhteydet sekä elinkeinoelämän
kehittyminen. Kaupunkikuvassa näkyi keisarillisen empiretyylin vaikutus.
1800-luvun lopussa Kajaanin puurakennuksissa oli myös uusien kertaustyy-
lien sekä kansallisromantiikan ja jugendin piirteitä.12

Kaupunkia laajennettiin 1800-luvun lopulta lähtien uuden, vuonna 1872 vah-
vistetun asemakaavan mukaan. Arkkitehti Harald Andersinin laatima Kajaa-
nin uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1919. Andersinin asemakaavassa
kaupunginosat jakautuivat nimillä varustettuihin kortteleihin. Ensimmäisessä
kaupunginosassa, johon kuuluivat vanha keskusta ja yläkaupunki, kortte-
leissa käytettiin nisäkkäiden nimiä. Nykyisen kauppakadun varressa

11 Laukkanen & Hanka 2016, 5; Kauppila 2008, 3; Kajaanin ydinkeskustan liittyminen kaupun-
kiin 2010, 6.
12 Kauppila 2008, 3.

21