Page 17 - RHS-TEATTERITALO-sa--hko--inen-versio

3 Rakentamisen vaiheet

Aikanaan rakennus oli suuri ja aikalaiset moittivat sen mittasuhteita. Se oli seudun kookkaimpia
rakennuksia, kunnes 1925 valmistui lähistölle Kajaanin lyseo, joka hallitsi siitä lähtien
kaupunkimaisemaa.

Kaupunkilaiset olivat kiinnostuneita ensimmäisen julkisen rakennuksen rakennustöistä, mutta
alkuun suhtautuminen rakennukseen ei ollut kovin myönteistä: taloa alettiin kutsua latokartanoksi,
koska se oli kajaanilaisten mielestä liian matala pituuteensa nähden. Kajaani-lehti kritisoi
kovastikin rakennusta kirjoittamalla mm. etteivät ”ronttoset” talon molemmilla pitkillä sivuilla
pelasta ”vanhoillis-yksitoikkoista” talonmallia. Aiemmin näkemättömät ”ronttoset”, ”frontit”
herättivät ihmetystä, koska sellainen ei ollut aiemmin kuulunut kajaanilaiseen nikkarityyliin
rakentamiseen.
Kainuun sanomat, artikkeli Kauppakatu 14, teatteri, matkustajakoti ja raittiusravintola, 16.11.2004.

17.10.1906 löytyy Kajaanin lehdestä maininta:
”Toht. A. Arwelin teki ehdotuksen leiwintuwan rakentamisesta kaupungintalon
ulkohuonerakennuksen yhteyteen. Useimmat pitiwät tämän toimenpiteen tarpeellisena. Päätettiin
10 äänellä 6 wastaan, että leiwintupa samalla kuin ulkohuonerakennuskin rakennetaan.”

Kajaanin lehden artikkelissa 27.10.1906 kirjoitetaan kitkerään sävyyn valmistumassa olevasta
rakennuksesta ja sen puutteista:
””Kaunoinen” kaupungin talo, se monen huolen ja huokauksen lapsi, näyttää valmistuvan
- wihdoinkin. Elkää sentään wielä kowin ilostuko, hywät lukijat. Ette sinne wielä kekri-iltoja
wiettämään pääse. ­- Huolen ja huokauksen lapsi... Niinpä niin. Paljon yritti siinä tulemaan winoa
jos kaltewaakin siinä talossa. Toinen katto oli loiwa, toinen liian pysty; toinen huone liian korkea,
toinen liian matala j.n.e.

Eikä nytkään, waikka piirustuksia parhaan taidon mukaan lienee koetettu eräistä kohdin ”entrata”,
ole juuri toiweita, että talo koskaan ilon ja ylpeilemisen esineeksi kaupungille koetuisi. Kowin
tekee lätistywän waikutuksen rakennuksen ”fasaadi” suuren aukean torin laidassa ja rautatien
puoleista päätyä on paras olla wilkaisematta.

Teatteritalo | rakennushistoriallinen selvitys 8/2020 | LAAJA arkkitehdit 17