Page 13 - RHS-TEATTERITALO-sa--hko--inen-versio

Vuonna 1904 Kajaanin Raatihuoneen todettiin käyvän liian ahtaaksi hallinta- ja kokoustoiminnalle,
ja kaupunki kaipasi myös kunnollisia väenkokoustiloja. Vuonna 1904 julistettiin kilpailu
kaupungin yleistä kokoustaloa varten, palkintona 600mk. Vuonna 1905 rakennusmestari Gabriel
Nikanderin (nimi muodikkaasti suomennettuna Kalle Nurmela ajan tavan mukaan) piirtämä
suunnitelma hyväksyttiin.

1800-luvun lopulla varsinkin maaseudulla levisi ns. nikkarityyli, jonka esikuvina olivat mm. Kaupungintalo, Kajaani,
muinaisskandinaaviset puurakennukset ja venäläiset huvilat. Tyylille ominaista olivat runsaat Gabriel Nikander 1905
puuleikkaukset, profiloinnit, puupitsit ja sorvaamalla
tehdyt koristemuodot. Tähän suuntaukseen liittyi myös Nikanderin suunnittelema Kajaanin
Kaupungintalo. Jugendin piirteitä on näkyvissä mm. tornissa, ikkunoiden ruudutuksessa,
ulkoseinien laudoituksessa ja räystäiden koristelussa. Rakennuksen arkkitehtuurista on
löydettävissä myös uusgotiikan vaikutteita.

Sadan kilometrin päässä sijaitseva Nurmeksen kunnantalo ”Kauppalantalo”, on suunniteltu
samoihin aikoihin (1904), suunnittelijana Usko Nyström. Puinen rakennus edustaa Kajaanin
kaupungintaloa selkeämmin jugendtyyliä, vaikka joitakin nikkarityylin vaikutteita on myös
nähtävissä. Kuitenkin molemmista rakennuksista löytyy koristeellinen frontti sekä pienet
kattolyhdyt.

Kirjassa Vuosisata Kajaania kerrotaan: https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/kunnantalot/kunnan-ja-
”Rakennuspiirustukset vahvistettiin Oulun lääninkansliassa syyskuussa 1905. Talo oli aikoinaan kaupungintalojen-historiaa/
melkoisen kookas, sillä se oli Kauppakadun (silloin vielä Aleksanterinkadun) suuntaisesti 41
metriä pitkä. Rakennuksen pääty oli puolestaan vajaat 14m leveä. Lönnrotinkadun puoleisen
sivun pituus oli puolestaan 41 metriä ja leveys 12 metriä. Tontin kaakkoiskulmassa oli rakennuksen
valmistumisen aikoihin vesimyymälä. Nykyisin paikalla on Kajaanin kaupungintalon parkkipaikka.
Vuonna 1925 rakennettiin pihalle lisärakennus, jonka suunnitteli W. Nygård. ”

Rautatien valmistuminen välille Iisalmi-Kajaani vilkasti Kajaanin keskustan elämää ja oli varmasti ”Kauppalantalo”, Nurmes,
osaltaan vaikuttamassa keskustan laajentumiseen. Vuonna 1905 valmistui Gustav Nyströmin Usko Nyström 1904
suunnittelema rautatieasema keskustan eteläpuolelle.
Järjestetty torikauppa oli aloitettu Raatihuoneentorilla vuonna 1899, mutta uuden kaupungintalon
valmistuttua alettiin tori- ja markkinatoimintaa siirtää sen edustalla olevalle tyhjälle tontille, sillä

Teatteritalo | rakennushistoriallinen selvitys 8/2020 | LAAJA arkkitehdit 13