Page 14 - RHS-TEATTERITALO-sa--hko--inen-versio

Raatihuoneen tori alkoi käydä ahtaaksi jo 1900-luvun alkupuolella. pysyvästi torikauppa
siirtyi uudelle Kauppatorille vuonna 1914.

Uuden kaupungintalon rakentamisen aikaan Kauppakadun alkupäässä kadun toisella
puolella sijaitsi nahkuri Örnin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama Kauppakatu
16, jonka tuolloin omisti kauppias Edvard Kääriä. 1910-luvun alkupuolella rakennus
muutettiin jugendtyylisiksi liiketiloiksi kulmatorneineen. Monien muutosten jälkeen
tontilla sijaitsee nykyään 1980-luvun alussa valmistunut Kauppakadulta Pohjolankadulle
ulottuva liikerakennus.

Uuden kaupungintalon kanssa samalla tontilla, kaakkoiskulmassa, sijaitsi rakennuksen
valmistumisen aikoihin vesimyymälä.

Samoihin aikoihin Kauppatorin kaakkoislaidalle valmistui toinen nikkarityylinen
rakennus, Uleå Oy:n piiripäällikön Janne Kemppaisen rakennuttama asuin- ja
liikerakennus Kauppakatu 3. Vuonna 1913 samaan kortteliin kaupungintalon kanssa,
Lönnrotin- ja Pohjolankadun kulmaan, valmistui yleinen sauna, joka toimi 1950-luvulle
asti.

Torin luoteislaidalla sijaitsi Elias Lönnrotin 1850-luvulla rakennuttama kaksikerroksinen
Lönnrotin talo, joka oli valmistumisensa aikaan kaupungin suurin ja komein
yksityiskäytössä ollut puutalo.

Kajaanin vuonna 1831 valmistunut Raatihuone lienee toiminut osittain hallinnon käytössä
vielä uuden Kaupungintalon valmistumisen jälkeenkin. Rakennuslupapiirustuksissa
Kaupunginteatterin rakennuksen käyttötarkoitukseksi on mainittu ”yleinen
kokoustalo”, mutta kuitenkin jo heti valmistumisvuonna rakennukseen viitataan
lehdissä kaupungintalona. Yleensä maininnat ovat ilmoituksia kursseista, iltamista
ja juhlatilaisuuksista. Kokoontumistiloiksi lehdissä mainitaan joko Kaupungintalon
juhlasali tai pieni sali, joka lienee piirustuksissa mainittu ruokasali pääsisäänkäynnin
vasemmalla puolella.

14 Teatteritalo | rakennushistoriallinen selvitys 8/2020 | LAAJA arkkitehdit