Page 11 - RHS-TEATTERITALO-sa--hko--inen-versio

2 Tausta

Arkkitehtuurimuseon tietopaketissa kunnantalojen historiasta kerrotaan:
”Kaupunkien raadit säilyttivät asemansa 1860-luvulle asti. Tilanne muuttui vasta kun uusi asetus
kaupunginhallinnosta astui voimaan 1875. Raadin tilalle tuli kaupunginvaltuusto ja samalla
hallinto sai lukuisia velvoitteita ja myös virkamiehiä niitä hoitamaan. Vanhat raatihuoneet eivät
enää vastanneet uusia tilavaatimuksia. Moneen kaupunkiin kohosikin uusi komea kaupungintalo
tai raatihuone (rakennuksia kutsuttiin edelleen tällä nimellä) 1800-luvun lopussa. Niiden
suunnittelusta vastasivat maan johtavat arkkitehdit. Uusissa rakennuksissa oli yleensä juhlasali,
valtuustosali, edustava porrashuone ja ravintola.”

Vuosisadan vaihteessa rakennettujen uusien kaupungintalojen tyylihistoriallinen kirjo oli laajaa.
Esikuvina toimivat eurooppalaiset historialliset tyylit. Vaikka rakennukset poikkesivatkin ulkoisesti
toisistaan, yhdisti useimpia kaupungintalohankkeita samantyyppinen tausta. Suunnittelun
ja rakentamisen prosessiin kuuluivat mutkikas valmistelutyö, pitkä syntyhistoria, keskustelu
oikeasta paikasta, rahoitusvaikeudet ja rakentamisen kalleus. Eurooppalaisten esikuviensa
mukaisesti uudet suomalaiset kaupungintalot sijoitettiin päätorin tai -väylän laidalle, kaupungin
keskeisille paikoille. Loistelias juhlasali muodosti rakennuksen näyttävän keskeistilan. Juhlasalin
lisäksi rakennuksiin sijoitettiin komea valtuustosali, edustava porraskäytävä ja ravintola sekä
usein tilaa muille kaupunkitoimille. Näin uusissa kaupungintaloissa saattoi raastuvanoikeuden
lisäksi sijaita huutokauppakamari, kirjasto, museokokoelmahuoneita ja virkamiesten asuntoja.
Kaupungintaloihin sijoitettiin usein myös huonetiloja palokunnalle ja poliisilaitokselle sekä
kaupungin rahatoimikamarin ja muiden virastojen toimistotiloja.

1900-luvun alku oli Kajaanissa voimakasta laajentumisen aikaa. Uuden kaupungintalon
rakennuspaikka sijaitsi laajenevan keskustan laidalla, Raatihuoneentorille johtavan kadun (nyk.
Kauppakatu, ent. Torikatu) varrella. Suomen Matkailja-Yhdistyksen julkaisemassa Suomi kartasto
-kirjassa vuodelta 1897 näkyy, että tuolloin rakennuspaikka sijaitsi vielä keskustan ulkopuolella.
Vuoden 1902 Asemakartta Kajaanin-kaupungista näyttää laajentuneen keskustasuunnitelman,
jossa nykyinen Torikatu on muutettu Aleksanterinkaduksi, Kauppatori on jo esitettynä nykyisellä
paikallaan ja Kaupunginteatterin rakennuksen tontti on kaavoitettu nykyisellä tonttinumerolla
188.

Teatteritalo | rakennushistoriallinen selvitys 8/2020 | LAAJA arkkitehdit 11