Page 129 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa

6.6.2 Eri rakennusosien ja liitosten sateenpitävyys

Eri rakenteiden sateenpitävyyteen vaikuttavat rakenteiden ulkopinnalla olevat raot ja liitokset sekä ulkopinnassa olevan
materiaalin huokoisuus. Rakennuksen pinnalla oleva sadevesi työntyy rakenteiden sisälle tuulenpaineen vaikutuksesta
edellä mainituista kohdista ja vesivuotoja kasvattavat mahdolliset rakenteen läpi ulkoa sisälle tapahtuvat ilmavuodot. Esi-
merkiksi tuulisella paikalla olevan rakennuksen seinän tiiliverhous ei pidä täysin sadetta, vaan läpi tunkeutuva sadevesi
pitää johtaa pois tiiliverhouksen takana olevasta tuuletusvälistä.
Rakennusosien saumojen sateenpitävyys varmistetaan tekemällä saumoista ilmanpitäviä sekä tarvittaessa estämällä sa-
deveden pääsy sauman ulkopinnalle. Esimerkiksi betonielementtien välisten saumojen sateenpitävyys varmistetaan ele-
menttien välissä olevilla saumausmassoilla ja ikkunan ja seinän välisen sauman sateenpitävyys saumausaineilla, listoilla ja
suojapellityksillä.
Rakennesaumojen suojapellityksien tekemistä on ohjeistettu RT-kortissa (RT 80-11202). Tämä ohje käsittää ovien ja ikku-
noiden pellitysten lisäksi muut rakennuksen julkisivulla olevat pellitykset.

6.6.3 Tuuletusvälin merkitys

Tuuletusvälin tarkoituksena on mahdollistaa riittävä ulkoilman virtaus julkisivun ja runkorakenteen välissä siten, että ra-
kenteeseen sisäilmasta tuleva tai rakentamisen jälkeisenä alkukosteutena oleva kosteus voidaan tuulettaa ulos haittaa
aiheuttamatta.
Toinen tuuletusvälin tarkoitus on toimia runkorakenteen sääsuojana. Tuuletusvälin tulisi suojata sen sisäpuolisia raken-
nekerroksia sateelta. Samalla se rajoittaa tuulen painevaikutuksia ja vähentää auringon säteilyn lämmittävää vaikutusta.
Tuuletusväli ei ole aina täydellinen sääsuoja, sopiva tuuli voi ajoittain tuoda mukanaan pieniä pisaroita tai pakkaslunta,
mutta niiden edustama kosteusmäärä on vähäinen ja voidaan tuulettaa pois. Lisäksi tuuletusväli on toteutettava siten,
että mahdollinen vapaa vesi ei pääse valumaan sisempiin rakenneosiin, vaan ohjataan ulos tuulensuojan ulkopintaa pitkin.
Tämä asettaa vaatimuksia tuulensuojan pinnan materiaalille ja kiinnitysrakenteiden detaljeille.
Kaikissa rakenteissa ei ole tuuletusväliä, esimerkiksi rapatut rakenteet on suunniteltu toimimaan ilman tuuletusta. Tällöin
rakenteiden pintakerrokset läpäisevät sisäpuolelta tulevan diffuusiokosteusvirran ja toisaalta suojaavat rakenteita sadeve-
den kapillaarista tunkeutumista vastaan.
Vanhan rakenteen kautta sisäilmasta tuleva kosteuskuormitus samoin kuin rakenteen alkukosteuden aiheuttama kuivu-
mistarve tulee olla sellainen, että korjatun rakenteen kuivumiskyky vastaa näitä kuormia. Korjausrakentamisessa vanhaa
tuuletettua rakennetta ei tulisi muuttaa korjauksessa tuulettamattomaksi ilman selvitystä rakenteen toimivuudesta.

127