Page 22 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa
P. 22
2.3.2 Markkinoille vakiintuneet lämmöneristeet
Kuitumaiset, ilmatäytteiset lämmöneristeet sitovat ilman paikoilleen ja kuidut rajoittavat säteilylämmönsiirtoa eristeen
läpi. Tällaisten eristeiden lämmönjohtavuuden minimiarvo on käytännössä noin 0,03 W/(m²K).
Lasi- ja kivivillapohjaiset tuotteet valmistetaan sitomalla raaka-aineesta tuotettuja kuituja sideaineen avulla yhteen. Näi-
den tuotteiden lämmönjohtavuus on alueella 0,031–0,040 W/(m²K).
Puukuituisten lämmöneristeiden lämmönjohtavuus on alueella 0,037–0,050 W/(m²K). Orgaaninen perusmateriaali on
usein kierrätettyä paperia, ja myös puukuitumassaa tai sellukuitua käytetään.
Solupolystyreenituotteet (EPS) valmistetaan sintraamalla polystyreenihelmiä yhteen paisutuksessa, jolloin tuloksena on
osittain avohuokoinen materiaali: helmet ovat umpinaisia ja niiden välitilat ovat tuotteen sintraantumisasteesta riippuen
osittain avoimia. Tavallisten (valkoiset) EPS-tuotteiden lämmönjohtavuus on tasoa 0,033–0,039 W/(m²K) ja grafiittia sisältä-
villä EPS-raaka-aineilla (harmaa EPS) saavutetaan tasot 0,030–0,031 W/(m²K).
Suulakepuristetussa polystryreenilämmöneristeessä (XPS) on suljettu ja yhtenäinen ilmatäytteinen solurakenne. Sen il-
moitetut lämmönjohtavuudet ovat 0,033–0,040 W/(m²K).
PU-eristeet pohjautuvat polyuretaaniin (PUR) tai polyisosyanuraattiin (PIR). Niissä suljettujen solujen määrä on yli 90 % ja
eristävyyttä parantaa ilmaa heikommin lämpöä johtava täytekaasu. Valmiiden levymäisten tuotteiden lämmönjohtavuu-
det ovat alueella 0,022–0,030 W/(m²K). Alumiini- ja muovilaminaattipintaiset tuotteet ovat ilmaa ja kosteutta läpäisemät-
tömiä.
Fenoli-eristeet (PF) ovat muovipohjaisia tuotteita, jotka koostuvat umpisoluisesta vaahdosta. Solut sisältävät ilmaa hei-
kommin lämpöä johtavaa täytekaasua. Umpinaisten solujen välitila on osittain avoin. Eristeen molemmilla puolilla on la-
minaatit, joista tyypillisesti molemmat tai vähintään toinen on diffuusioavoin. Fenoli-eristeiden lämmönjohtavuudet ovat
alueella 0,018–0,023 W/(m²K).
2.3.3 Uudet lämmöneristetuotteet
Tavanomaisten, rakentamiseen tyypillisesti käytettyjen lämmöneristeiden lisäksi on olemassa kapean sovellutusalueen
erityistuotteita, joiden merkitys tavanomaisessa korjausrakentamisessa on vähäinen. Joillain näistä voidaan saavuttaa ta-
vanomaisia tuotteita parempi lämmöneristävyys (vakuumipaneelit, aerogeelit) ja niitä käytettään erityiskohteissa, joissa
tilanpuutteen takia pyritään mahdollisimman ohuisiin eristekerroksiin.
Markkinoilla on erilaisia lämpöä heijastavia pinnoitteita, joilla pyritään vaikuttamaan rakenteen ulkopinnan säteilyläm-
mönsiirtoon. Näiden pinnoitteiden käytöstä ei juuri ole hyötyä rakennesovellutuksissa Suomen ilmastossa ja lämmöneris-
tystasoilla.
20