Page 25 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa

2.3.5 Uudet ikkunat

Ikkunoiden lämmöneristävyys on parantunut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Ikkunoiden lasirakenne koostui
kahdesta tavallisesta lasista aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen siirryttiin käyttämään 3 lasisia ikkunoita. Lämmön-
eristävyys parani edelleen, kun osa laseista korvattiin selektiivilaseilla ja eristyslasit täytettiin ilman asemesta Argon-kaa-
sulla. Nykyisissä parhaiten lämpöä eristävissä ikkunoissa on 3–4 lasia, joista vähintään 2 on selektiivilaseja.
Uusiin ikkunoihin on mahdollista saada sellaisia ominaisuuksia, joita vanhoissa ikkunoissa ei ole. Näitä ovat muun muassa
itsestään puhdistuva ulkopinnan lasi, auringon lämpösäteilyä torjuva lasi ja ulkoilman kosteuden tiivistymistä ikkunan ul-
kopintaan ehkäisevä lasi. Nykyisillä laseilla voidaan myös vaimentaa huonetilaan ikkunan läpi tulevaa ääntä sekä parantaa
henkilöiden ja omaisuuden turvaa.

2.3.6 Varjostus

Rakennusten ikkunoiden aurinkoenergian läpäisyominaisuuksiin joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota
rakennuksen ikkunoita valittaessa. Lasirakenteen aurinkoenergian suuri kokonaisläpäisysuhde (g-arvo, joka kuvaa kuin-
ka paljon ikkunan ulkopintaan kohdistuvasta auringon säteilytehosta pääsee ikkunan läpi lämmittämään sisätilaa) lisää
auringonsäteilyn aiheuttamaa lämpökuormaa ja voi kasvattaa rakennuksen jäähdytystarvetta kesällä. Läpäisysuhteen pie-
nentäminen taas vähentää auringon lämmön hyödyntämistä lämmityksessä talvella. Auringon lämpösäteilyn torjumiseksi
on sekä lasi- että varjostusteknisiä ratkaisuja. Varjostusta on käsitelty tarkemmin luvussa 6.4.3.

2.3.7 Tekninen kehitys - Yhteenveto

Korjausrakentamisen ratkaisuissa kehityksen painopisteen tulisi olla kokonaisuuden hallinnassa osaoptimoinnin sijaan.
Pelkkä lämmöneristemateriaali tai -tuote ei ole yksinään ratkaisu energiatehokkaaseen rakentamiseen. Toimivimmat kes-
tävän rakentamisen ratkaisut voivat olla yhdistelmiä eri toimivuusominaisuuksien tuotteista. Tarvitaan koko rakennuksen
toimivuuden ymmärtämistä ja tämän huomioon ottamista suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Rakennuksen riittä-
vä ilmanpitävyys (ilmanpitävyyden määritys luvussa 4.2) on edellytys rakennuksen ilmanvaihdon sekä sisä- ja ulkoilman
välisen paine-eron hallinnalle sekä rakenteiden kosteustekniselle toimivuudelle (luvut 5.3 ja 6.6). Korjausrakentamisen eri
vaiheiden hyvä suunnittelu on korjauksen onnistumisen perusedellytys.

23