Page 26 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa
P. 26

3.	 Korjausrakentamishankkeen hyödyt

         		 Rakennus on kokonaisuus.

            Rakennuksen tulee tuottaa käyttäjilleen terveelliset, turvalliset, toimivat, hyvät ja tuottavat olosuhteet energiatehokkaasti.
            Nämä tavoitteet pätevät myös korjausrakentamisessa. Rakennus on rakenteiden, taloteknisten järjestelmien, laitteiden
            ja tilojen käyttäjien muodostama kokonaisuus. Hyvin toimiva ja energiatehokas rakennusvaippa on välttämätön pohja
            rakennuksen muiden järjestelmien ja sen kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Hyvään energiatehokkuuteen ei Suomen
            ilmastossa voida päästä pelkästään laitetekniikan avulla.
            Korjausrakentamisen tavoitteena on hyvin lämmöneristetty rakennus, jossa ilmanvaihto on riittävä. Rakenteiden tulee olla
            kosteusteknisesti toimivia. Rakennuksen ilmanvaihdon tulee olla tiloittain riittävä ja sisäilman hyvälaatuista. Rakenteiden,
            tarkoituksenmukaisesti valittujen uusien ikkunoiden ja niiden varjostusratkaisujen avulla voidaan tehokkaasti estää liika
            auringon säteilykuormitus ja sen aiheuttama sisäilman lämpeneminen liian korkeaksi.
            Hyvin lämmöneristetty, ilmanpitävyydeltään riittävä ja kosteusteknisesti toimiva rakennusvaippa (ylä- ja alapohjan sekä
            seinien ja niihin kuuluvien ikkunoiden ja ovien muodostama kokonaisuus) on perusedellytys koko rakennuksen elinkaa-
            ren aikaiselle energiatehokkuudelle, se mahdollistaa toimivuuden nykyisten ja uusien taloteknisten järjestelmien kanssa.
            Tuloksena ovat sisäpintojen tasaiset lämpötilatasot, mikä parantaa lämpöviihtyisyyttä.
            Rakennuksen riittävä ilmatiiviys on perusedellytys ilmanvaihdon hallintaan ja vedottomuuteen. Tämä on otettava huo-
            mioon jo rakenteiden korjausten yhteydessä. Korjatun rakennuksen ilmanvaihto ei voi perustua rakenteiden satunnaiseen
            hataruuteen, vaan se on usein varmistettava tilakohtaisesti erillisin korvausilmaelimin. Painovoimaista ilmanvaihtoa voi-
            daan parantaa asentamalla rakennukseen koneellinen ilmanpoisto, mutta sen soveltuvuus on syytä erikseen varmistaa.
            Painovoimainen ilmanvaihto on haastava, sillä sen toimivuus riippuu tuulesta ja lämpötilaoloista, eikä sillä voida varmistaa
            tasaista ilmanvaihtoa eri tiloihin. Lisäksi painovoimainen ilmanvaihto edellyttää tilojen käyttäjiltä ymmärrystä toimivuu-
            den perusteista ja viitseliäisyyttä esimerkiksi korvaus- ja poistoilmaventtiilien tarpeenmukaiseen säätöön käsin.
            Usein vanhan rakennuksen ilmanvaihto ei ole kaikilta osin tai kaikissa tilanteissa riittävä ja korjauksen tavoitteena on pa-
            rantaa tilanne myös tältä osin. Rakennusvaipan ilmanpitävyys on edellytys ilmanvaihdon hallintaan ja sisäilman pitämi-
            seen pääsääntöisesti lievästi alipaineisena (0–10 Pa). Sisäilman alipaineisuus estää kostean sisäilman pitkäaikaiset vuodot
            rakenteiden kautta ulos. Pitkäaikaisen ylipaineen aiheuttamat ilmavuodot johtavat kosteuden kerääntymiseen rakentei-
            siin, mahdolliseen homeen kasvuun ja edelleen sisäilmaongelmiin.
            Epätiiviit rakenteet ja liian suuri alipaine voivat aiheuttaa epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan. Ilmatiiviydestä sekä
            ilmanvaihdon ja painesuhteiden hallinnasta on kerrottu enemmän luvussa 6.6.

                                                      24
   21   22   23   24   25   26   27   28   29   30   31