Page 13 - MPKS_1953-2023

PITKÄ TIE SÄÄTIÖKSI

kaina, ja se näkyi isona muutoksena sotia edeltäviin vaaleihin verrattuna.
Vasemmistopuolue Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) sai 49
kansanedustajaa nousten Sosiaalidemokraattisen puolueen (50 edustajaa)
jälkeen toiseksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä Maalaisliiton kanssa. Kak-
sissa seuraavissa eduskuntavaaleissa, vuosina 1948 ja 1951 SKDL jäi kolman-
neksi suurimmaksi puolueeksi (38 ja 43 edustajaa), Maalaisliiton (56 ja 51
edustajaa) ja Sosiaalidemokraattisen puolueen (54 ja 53 edustajaa) noustessa
suurimmiksi puolueiksi.1

Edellä kuvatun kaltaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa valtioneuvosto
perusti vuonna 1953 Maanpuolustuksen kannatussäätiön, jonka varallisuus
perustui lakkautetun Suojeluskuntajärjestön jälkeensä jättämään omaisuu-
teen. Tässä tutkimuskirjassa selvitetään millainen toimija Maanpuolustuk-
sen kannatussäätiö on vuosina 1953–2023 ollut ja millainen vaikutus sillä
on eri vuosikymmenten aikana ollut suomalaisen maanpuolustuksen tu-
kijana.

Syyskuussa 1944 jatkosota päättyi ja Suomi solmi Neuvostoliiton kans-
sa välirauhansopimuksen. Rauhaa kesti vain hetken, sillä lokakuun puoli-
välissä syttyi Neuvostoliiton painostuksesta sota Suomen ja Saksan välille.
Jatkosodan aikaisten aseveljien välistä Lapin sotaa käytiin Pohjois-Suomessa
huhtikuuhun 1945 asti. Vaikka valtaosa suomalaisista pystyi syksystä 1944
eteenpäin jättämään sodan kauhut taakseen, oli epäilys Neuvostoliiton ai-
keista kuitenkin jatkuvasti läsnä. Pyrkisikö ”vanha vainooja” ottamaan Suo-
men haltuunsa joko uuden sodan tai poliittisen vallankaappauksen keinoin.

Vaatimus Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisesta aiheutti ison loven
suomalaisten uskoon Neuvostoliiton rauhanomaisista aikeista. Perusteet
järjestön lakkauttamisesta sisältyivät 19. syyskuuta allekirjoitettuun väli-
rauhansopimukseen, jonka 21. pykälän mukaan ”Suomi sitoutuu heti hajoit-
tamaan kaikki sen alueella toimivat hitleriläismieliset (fascisminluontoiset)
poliittiset, sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset samoinkuin muutkin järjestöt,
jotka harjoittavat Yhdistyneille Kansakunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle
vihamielistä propagandaa, sekä vastaisuudessa olemaan sallimatta tämänta-
paisten järjestöjen olemassaoloa”.2

Välirauhansopimuksessa ei tarkemmin määritelty lakkautettavien järjes-
töjen kriteerejä, joten valtioneuvoston oli ensiksi määriteltävä mitä käsitteillä
hitleriläismielinen ja fascistinen oikein tarkoitettiin. Ensimmäinen lakkau-

11