Page 18 - MPKS_1953-2023

MAANPUOLUSTUS ON TUKEMISEN ARVOISTA

Filosofian tohtori Kari Selén on selvittänyt
ansiokkaasti Suojeluskuntajärjestön omaisuuden
uudelleenjärjestelyjä teoksessaan Suojeluskun-
tien rahat – suojeluskuntaomaisuuden mutkik-
kaat järjestelyt 1944–1958.

tuutettiin ryhtymään toimiin säätiön
perustamiseksi. Säätiön tehtävänä olisi
huolehtia siitä, että sille luovutettava
omaisuus käytettäisiin Puolustusvoimien
piirissä tapahtuvan liikuntakasvatuksen
tukemiseen sekä maanpuolustusta edis-
tävän valistus- ja tutkimustyön suoritta-
miseen. Päätöksen mukaan säätiö olisi
oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia
ja testamentteja sekä kartuttamaan omai-
suuttaan muillakin laillisilla tavoilla.19
Maanpuolustuksen kannatussäätiön pe-
rustaminen tuli todeksi.

Säätiön perustamisen viivästyminen
liittyi osittain siihen, että maanpuolustukseen liittyvissä asioissa yhteiskun-
nan henkinen ilmapiiri oli sodan jälkeisinä vuosina hyvin jännittynyt. Oli-
han Suomen Gallupin vuonna 1948 tekemän kyselyn mukaan 27 prosenttia
vastaajista sitä mieltä, että puolustuslaitoksen voisi lakkauttaa tarpeetto-
mana. Jatkuvat hallitusvaihdokset ja toimintakyvyltään vajavaiset vähem-
mistöhallitukset puolestaan aiheuttivat tempoilua yhteiskunnalliseen pää-
töksentekoon. Jännitteet ulottuivat Puolustuslaitoksen johdon ja tasavallan
presidentin välisiin suhteisin asti. Kun kesäkuussa 1953 puolustusvoimain
komentaja vaihtui, uuden komentajan, kenraali K.A. Heiskasen vahvuudeksi
luettiin se, että hän oli rauhallinen ja vähäeleinen. Presidentti Juho Kusti
Paasikiven sanoin: ”armeijassa ei saa olla intrigejä [juonittelijoita, MKa].”20

Kuten Kari Selén on ansiokkaasti tuonut esille, liittyi niin Lakkautetun
suojeluskuntajärjestön selvittelypesän toimintaan vuosina 1945–1948 kuin
Lakkautetun suojeluskuntajärjestön selvityskomitean toimintaan vuosina
1948–1953 monenlaisia väitteitä Suojeluskuntajärjestön jälkeensä jättämän
varallisuuden väärinkäytöstä. Toimielinten jäsenille maksettiin runsaita

16