Page 23 - MPKS_1953-2023

SÄÄTIÖ ALOITTAA VUONNA 1953

esimerkiksi siihen, että tuolloin työmiehen keskituntipalkka oli 172 mark-
kaa ja puolustusministeriön hallinnonalan koko vuosibudjetti vuonna 1953
oli noin 8,5 miljardia markkaa, mikä oli viitisen prosenttia kaikista valtion
menoista.29

Säätiön hallitus päätti muodostaa keskuudestaan pienemmän työvalio-
kunnan, joka valmistelisi asiat hallituksen päätettäväksi. Puheenjohtajiston
lisäksi työvaliokuntaan valittiin pääesikunnan komentopäällikkö, kenraali-
majuri Väinö Oinonen ja vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 reserviin
jäänyt jääkärieversti Per Ekholm. Säätiön alkuvuosina puolustusvoimien
edustajana säätiössä toimi nimenomaan komentopäällikön tehtävässä pal-
vellut upseeri. Oinonen siirtyi vuonna 1954 Ouluun 1. Divisioonan komen-
tajaksi, joten hänen seuraajansa kenraalimajuri Tauno Viktor Viljanen otti
Oinosen paikan myös säätiön hallituksessa.

Edellä mainitut upseerit olivat toimineet talvi- tai jatkosodan aikana vaa-
tivissa komentaja- ja esikuntatehtävissä, ja yhteydet vuonna 1944 lakkau-
tettuun Suojeluskuntajärjestöön olivat olleet kiinteät. Näin aito motivaatio
Suojeluskuntajärjestön rahavaroja hallinnoivassa säätiössä toimimiseen oli
varmastikin olemassa.

Säätiön aloittaessa työnsä oli Suomen sisäpolitiikka hyvin tempoilevaa.
Marraskuun puolivälissä 1953 hallitusvastuun otti Sakari Tuomiojan joh-
tama virkamieshallitus. Samalla vaihtui myös säätiön hallituksen puheen-
johtaja, kun uusi puolustusministeri, kokoomuksen Päiviö Hetemäki otti
toisesta kokouksesta alkaen puheenjohtajuuden30.

Hetemäen puheenjohtajakaudella, vuoden 1953 loppuun mennessä sää-
tiön käytännön toiminta vakiintui. Tärkein askel tapahtui joulukuun puo-
livälissä, jolloin säätiön juuri perustettuun asiamiehen tehtävään valittiin
jääkärieversti (evp.) Per Ekholm. Ekholm ryhtyi hoitamaan säätiön asia-
miehen tehtäviä takautuvasti 1. joulukuuta 1953 alkaen.31

Säätiön hallituksen työvaliokunta oli määritellyt asiamiehen tehtäväksi
säätiön kirjanpidon, kirjeenvaihdon hoidon ja rahojen keräyksen. Vahvan
suojeluskuntataustan lisäksi Ekholmilla oli kokemusta säätiötoiminnasta,
sillä hän toimi vuodesta 1945 alkaen Urlus-säätiön isännöitsijänä.32

Ekholm oli eronnut Puolustusvoimien vakinaisesta palveluksesta heti
sotien jälkeen vuonna 1945. Sotilasurallaan hän oli toiminut Suojeluskun-
tajärjestön eri tehtävissä vuodesta 1919 talvisotaan asti viimeisimpänä vuo-

21