Page 48 - MPKS_1953-2023
P. 48
MAANPUOLUSTUS ON TUKEMISEN ARVOISTA
nustuksena tehdystä suunnittelutyöstä insinöörikapteenille ja aseteknikolle.
Puolustusvoimain komentajan puoltamassa hakemuksessa todettiin: ”erit-
täin hyvin suoritetusta ja maanpuolustuksen kannalta tärkeästä pst-aseiden
suunnittelutyöstä 40 000 markkaa kummallekin”.106
Majuri Risto Erjola puolestaan sai vuonna 1959 30 000 markan apurahan
ydinräjähteitä koskevaan tutkimukseensa. Tutkimus valmistui vielä saman
vuoden aikana nimellä Ydinräjähdysten vaikutukset ja suojautuminen niitä
vastaan. Kyseessä oli Pääesikunnan rotaatiopainossa painettu 55 sivuinen
kevytjulkaisu, joka sisälsi lukuisasti kuvia niin ydinräjähdyksen vaikutuk-
sista kuin ydinräjähdykseltä suojautumisesta.107
Erjolan ja Mauno Kuosan julkaisulle oli kiistaton tarve, sillä kuten kirjoit-
tajat tutkimuksessaan totesivat, ei ydinräjähdykseltä suojautumisesta ollut
vielä yksityiskohtaista ohjeistusta esimerkiksi suomalaisissa ohjesäännöissä.
Vihollisen ydinräjähteiden ja muiden taisteluaineiden käyttö huomioitiin
yksityiskohtaisemmin vasta vuoden 1963 Kenttäohjesäännössä (KO 1).
Puolustusvoimien vaikutus apurahojen myöntämiseen näyttää säätiön
ensimmäisinä vuosina olleen hyvin merkittävä. Esimerkiksi vuoden 1958
apurahahakemuksista Pääesikunnan koulutusosasto valmisteli esityksen,
jossa oli puolustusvoimain komentaja K.A. Heiskasen joko kokonaan tai
osittain puoltamat anomukset. Yllättävää kyllä komentajan puollot ja puna-
kynän vedot osuivat Puolustusvoimien sisältä tulleiden hakemusten lisäksi
myös yhdistysten ja yksittäisten siviilihenkilöiden tekemiin hakemuksiin.108
Näin Puolustusvoimat otti komentajan kynän välityksellä kantaa koko sää-
tiön apurahapäätöksiin.
Puolustusvoimain komentaja puolsi vuonna 1958 hakemuksia yhteen-
sä 4 065 000 markan arvosta. Lopullisen, työvaliokunnan ehdotuksen ja
edellä mainitun lausunnon perusteella tehdyn päätöksen mukaan jaettiin
apurahoina 4 225 000 markkaa. Säätiön hallituksen tekemät muutokset olivat
kokonaissummaan verrattuna kosmeettisia.109
Vuonna 1959 säätiön myöntämä apurahasumma nousi 4,7 miljoonaan
markkaan. Pääesikunnan koulutusosaston anomukset muodostivat tästä
summasta reilusti yli puolet, 2,7 miljoonaa markkaa. Koulutusosastolla val-
misteltiin puolustusvoimain komentajan puoltolausunnot, mikä voi ainakin
osittain selittää koulutusosaston saamien apurahojen suuruuden. Säätiön
ensimmäisinä toimintavuosina suurin vuosittainen tukiosuus kohdentui
46
