Page 53 - MPKS_1953-2023

SOTILASURHEILUN TUKI TOIMINNAN KESKIÖÖN 1960-LUVULLA

tyen. Säätiön pyrkimys maanpuolustushengen kohottamiseksi oli varmasti
tarpeen, sillä olihan esimerkiksi Kansanuutiset vaatinut edelliskesänä, ettei
Mannerheimin syntymän satavuotismuisteloita saisi juhlistaa, sillä se olisi
poliittinen mielenosoitus Neuvostoliittoa vastaan.121

Vuosina 1959–1961 puheenjohtajana toimineen Leo Häppölän jälkeen
seuraava pidempiaikaisesti puolustusministerin ja sitä kautta säätiön pu-
heenjohtajan tehtävää hoiti Arvo Pentti vuosina 1963–1966. Puheenjohta-
juus säilyi lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta maalaisliittolaisten poliitik-
kojen käsissä koko 1960-luvun, sillä Pentin jälkeen puheenjohtajaksi tuli
Sulo Suorttanen vuosina 1967–1970.

Erityisrahasto Puolustusvoimien urheilutoimintaan

1960-luvun merkittävin muutos säätiön apurahakenttään tuli vuonna 1964,
kun puolustusvoimain komentaja Sakari Simelius teki säätiölle esityksen eri-
tyisrahaston perustamiseksi Puolustusvoimien urheilutoiminnan tukemista
varten.122 Puolustusvoimien liikuntakasvatuksen tukeminen kuului säätiön
sääntöihin, ja säätiö oli tukenut urheilu- ja liikuntatoimintaa aikaisempina
vuosina säännöllisesti. Simeliuksen esityksen perusteella säätiön yhteyteen
oli helppo perustaa Puolustusvoimain urheilurahasto. Eipä säätiön halli-
tuksella todennäköisesti olisi ollut muutoinkaan halua käydä poikkiteloin
puolustusvoimain komentajan esitystä vastaan. Edellisvuonna Simeliuksen
johdolla oli keskusteltu erillisen sotilasurheiluliiton perustamisesta, mutta
aikeesta oli kuitenkin luovuttu123.

Sen sijaan vuonna 1964 Suomi liittyi Kansainvälisen sotilasurheiluliiton
(CISM) jäseneksi. Vuonna 1948 perustettu järjestö oli pyytänyt Suomea jä-
senekseen jo aiemmin useampaan otteeseen. Nyt kenraali Simelius hyväksyi
pyynnön124. Onkin mahdollista, että Puolustusvoimien liikuntarahaston pe-
rustaminen liittyi kansainvälisen sotilasliikuntajärjestön jäsenyydestä syn-
tyneiden lisäkustannusten kattamiseen. Aiempina vuosina CISM:n pyyntö
oli evätty nimenomaan taloudellisiin seikkoihin vedoten. Toki 1960-luvun
puolivälissä Suomen poliittinen ilmapiiri oli myös aiempaa suotuisampi
kansainvälisen sotilasurheiluyhteistoiminnan aloittamiseen.

Puolustusvoimien urheilurahaston 3000 markan alkupääoma saatiin
veikkausvaroista. Rahastolle perustettiin säätiön sisälle erillinen hoitokunta,

51