Page 86 - MPKS_1953-2023

MAANPUOLUSTUS ON TUKEMISEN ARVOISTA

Suuhygienian tutkimusta ei ilmiselvästi koettu säätiön tukipolitiikan mu-
kaiseksi kohteeksi. Opinnäytteiden tukeminen jäi yleisemminkin lyhyeksi
sivujuonteeksi säätiön tukitoiminnassa. Lieneekö opinnäytteisiin liitty-
neiden hakemusten paljous toiminut yhtenä pontimena sille, että hallitus
päätti jatkossa pidättäytyä pro gradu-tutkielmien tukemisesta.232

Pääesikunnan tiedusteluosaston saama tuki kasvoi 1990-luvun alussa
ollen vuosittain 10 000–15 000 markkaa233. Muutoin Pääesikunnan saama
tuki pieneni 1990-luvun aikana aiempaan verrattuna. Vuonna 2004 sää-
tiön hallitus totesi muun muassa, että tiedusteluosaston toiminta, johon
se vuosittaista apurahaa haki, kuului budjettirahoituksen piiriin. Vuonna
2004 myönnetty 3 400 euron tuki osaston yhteistoimintakoulutuksen tu-
kemiseen päätti pitkän tiedusteluosaston pitkäaikaisen tukiperinteen.234

Sen sijaan Maanpuolustuksen kannatussäätiö tuki yhä edelleen 1990-lu-
vulla yhteistyöhankkeita muiden maanpuolustusta lähellä olleiden säätiöi-
den kanssa. Kun esimerkiksi Suomen Marsalkka Mannerheimin Sotatie-
teellinen Rahasto toimitti vuonna 1993 valmistuneen julkaisun Puolustus-
voimat 2000-luvun yhteiskunnassa, oli Maanpuolustuksen kannatussäätiö
hankkeessa mukana yhdessä Urlus-säätiön ja Puolustusvoimien tukisääti-
ön kanssa. Kannatussäätiö myönsi teoksen kirjoittajien apurahoiksi 30 000
markkaa. Säätiön rooli teoksen rahoittamisessa oli merkittävä, sillä pro-
jektin kokonaiskustannukset olivat 130 000 markkaa.235

Marraskuussa 1993 julkaistu teos, johon kirjoittivat muun muassa pro-
fessorit Ohto Manninen ja Mikko Viitasalo sekä kenraaliluutnantit Tuomo
Tuominen ja Raimo Issakainen, ylitti uutiskynnyksen. Parisen kuukautta
aiemmin kirjan tiimoilta pidettyyn seminaariin osallistui myös puolus-
tusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg. Hän käytti seminaarissa
voimakkaan puheenvuoron Venäjän tulevasta kehityksestä. Klenberg
totesi – toisin kuin seminaarissa esiintynyt professori Raimo Väyrynen
väitti – ettei Eurooppa ollut suinkaan integroitumassa vaan jakautumassa
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vaurastuvaan läntiseen Eurooppaan
ja toiseen osaan Eurooppaa, jonka kehityssuunta on täysin päinvastainen.
Tuon ajan suomalaisessa keskustelussa Klenbergin ajatukset olivat ääneen
sanottuina sangen poikkeuksellisia.236

Maanpuolustuksen kannatussäätiön vaikuttavuus oli korkeimmillaan
hankkeissa, joihin muut rahoittajat eivät halunneet tai pystyneet sitoutu-

84