Page 87 - MPKS_1953-2023

SÄÄTIÖ HAKEE TUNNET TUUT TA 1990-LUVULLA

maan. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 1998, kun Kadettikunta pyrki
toteuttamaan 500 000 markan laajuisen turvallisuuspoliittisen CD-Rom-
hankkeen. Kannatussäätiön myöntämä 200 000 markan avustus mahdollis-
ti hankkeen käynnistämisen, vaikka Kadettikunta jäikin ilman teollisuuden
ja liike-elämän edustajilta hakemaansa tukea.237

Toisaalta kannatussäätiö ei suinkaan ollut mikään tukiautomaatti. Ehkä
hieman yllättäen kielteisen tukipäätöksen sai muun muassa 1990-luvun
alkupuolella käynnistynyt ”Suomen hevonen – sotahevonen” -patsashan-
ke. Hankkeen puheenjohtajana toiminut kenraaliluutnantti Rolf Stewen ja
kampanjapäällikkö Uma Aaltonen lähestyivät säätiötä joulukuussa 1994
pyytäen säätiötä asettamaan jäsenen patsasvaltuuskuntaan. Säätiön asia-
mies tiedusteli hallitusten jäsenten halukkuutta tehtävään, mutta muu-
taman kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajan päätöksellä säätiö jättäytyi
hankkeesta sivuun.238

Patsashanke valmistui ilman kannatussäätiön myötävaikutusta kesäl-
lä 1997. Kaikkiaan patsashanke onnistui keräämään varoja noin 650 000
markkaa. Elokuun alussa Seinäjoella Törnävän kartanon puistossa paljas-
tettiin Herman Joutsenen veistämä pronssinen hevospatsas. Veistos oli
luonnollisen suomenhevosen kokoinen ja symbolisesti sen sijoittaminen
Etelä-Pohjanmaan maakuntaan oli perusteltua. Etelä-Pohjanmaalta nimit-
täin luovutettiin sotien 1939–1944 aikana eniten hevosia Puolustusvoimien
käyttöön.239

Säätiö alkoi 1990-luvun puolivälistä alkaen tukea vuosittain Pääesi-
kunnan koulutusosaston kautta Puolustusvoimien henkilökunnan oma-
ehtoista kieltenopiskelua. Tuki oli esimerkiksi vuosina 1994 ja 1995 70 000
markkaa vuodessa. Henkilökunnan kielitaidon kehittämiselle oli kiistaton
tarve, sillä Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta kiihtyi 1990-luvulla
niin EU-jäsenyyden, NATO-yhteistyön kuin Open Skies -neuvottelujen
myötä. Rakenteellisesti kansainvälisen yhteistyön vaatimukset näkyivät
muun muassa siinä, että vuonna 1995 Pääesikunnan ulkomaaosasto ja
operatiivisen osaston kansainvälinen sektori yhdistettiin yli 20 hengen
vahvuiseksi kansainväliseksi osastoksi. Tuolloin pääesikunnan päällikkö-
nä toiminut kenraaliluutnantti Matti Kopra totesikin myöhemmin, että
”Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajotessa ja Suomen liittyessä Euroopan
unioniin kansainvälinen toiminta ikään kuin räjähti käsiin”.240 Säätiö toi

85