Page 24 - Albatrossi-4_2023-Albatrossen

Kuva | Bild www.antroblogi.fiTutkimus | Suomen merialue

Ihmisen muuttunutta
luontosuhdetta tutkimassa

Otto Latva on kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan
erikoistunut historioitsija ja monilajisen historian dosentti, joka johtaa Suomen
Akatemian rahoittamaa Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde
Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin sekä Weisell-säätiön rahoittamaa Pyöriäis-
muistot: Ihmisten ja pyöriäisten yhteinen menneisyys Suomen merialueella -projekteja.
Kiinnostus mereen lähtee lapsuuden kodin lähellä sijainneen Kristiinankaupungin
merimaisemasta.

Teksti Eeva Bäck Kuvat Otto Latva, Ari Nyman, Adobe Stock

KADONNEET, uhanalaiset ja saa-
puneet lajit -hankkeessa on käyn-
nistymässä vaihe, jossa käydään
haastattelemassa päätöksentekijöitä
ja paikallisyhteisöjä ja pohditaan sitä,
miten eri ryhmät saataisiin keskus-
telemaan keskenään. Tavoitteena on
saada myös paikallisyhteisöjen äänet
mukaan päätöksentekoon.

– Se tieto, mitä meillä esimerkiksi
luonnosta tänä päivänä on, on pit-
kälti luonnontieteellistä ja luonnon-
tieteilijöiden keräämää. Historiallis-
ten lähteiden, kuten sanomalehtien
lisäksi on myös paljon ylisukupolvista
muistitietoa suhteesta ympäristöön ja
luontoon. Yksi esimerkki katoavasta
perinteestä on jäänlukutaito – mil-
laista se on tänä päivänä? Siihen
toki vaikuttaa ilmastonmuutos ja se,
että meillä ei ole enää samanlaisia
jäätalvia kuin aiemmin. Esimerkiksi
tällainen tieto on sellaista, joka olisi
ollut jo aiemmin helposti kerättävis-
sä paikallisyhteisöiltä kyselemällä ja
kuuntelemalla, toteaa Otto Latva.

Kysyttäessä esimerkkejä kadon-
neista ja saapuneista lajeista, nostaa
Otto Latva esimerkkeinä kadonneista
lajeista sinisammen ja mesikämme-
kän. Sinisampi oli isokokoinen kala,
ja viimeinen havainto Suomessa

24 Albatrossi | Albatrossen