Page 6 - mek_spk_vuosikatsaus_a--rsbera--ttelse_2022
P. 6
Hallituksen toimintakertomus Taloudellinen toimintaympäristö
Merimieseläkekassa 2022 Vuosikatsaus Suomen talous kasvoi vielä vuonna 2022 arvioiden mukaan noin 1,5 pro-
senttia mutta jäänee ensi vuonna hieman negatiiviseksi, kun yksityinen
6 kulutus vähenee ostovoiman heiketessä. Etenkin Euroopassa on nähtävis-
sä voimakas investointitarve energiantuotantoon ja vihreään siirtymään
samaan aikaan, kun keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa. Niinpä on
odotettavissa, että korkojen nousu jatkuu myös ensi vuonna. Maailman-
taloudessa on nähtävissä voimakas de-globalisaatio, jonka taustalla ovat
mm. koronan aikana nähdyt vaikeudet toimitusketjujen toiminnassa.
Inflaatio kiihtyi selvästi jo vuonna 2021 mutta kiihtyi entisestään
Venäjän hyökkäyssodan vaikuttaessa mm. energian ja ruoan hintoi-
hin. Kuluttajahinnat kohosivat Suomessa noin 7 prosenttia, ja niiden
odotetaan kohoavan myös ensi vuonna yli neljällä prosentilla. Eläkkeissä
nähtiin voimakas 6,8 prosentin nousu vuoden lopussa, ja ensi vuonna
myös palkkojen ennustetaan kohoavan noin neljällä prosentilla.
Keskuspankit viivästyivät inflaation torjunnassa, ja rahapolitiikkaa
kiristetään, kunnes talouskasvu hiipuu ja inflaatio sekä erityisesti inflaa-
tio-odotukset laskevat lähemmäs pitkän aikavälin tavoitetasoa. Tällä on
jo ollut merkittävä vaikutus eri omaisuusluokkien tuottovaatimuksiin
alentaen niiden arvoa. Voimakkaimmin tämä näkyi valtionlainoissa,
joiden tuotto euroalueella oli viime vuonna -18,8 % eli heikompi kuin
osakemarkkinoilla, joilla kurssilasku oli Euroopassa -8,9 % ja Suomessa
-12,7 %. Epälikvidien sijoitusten arvot eivät vielä päivittyneet vastaavasti
mutta tämä on odotettavissa ensi vuoden aikana, mikä näkyy muun mu-
assa kiinteistöjen hinnoissa.
Rahtiliikenteeseen keskittyvän varustamobarometrin mukaan Venäjän
hyökkäys Ukrainaan toi mukanaan aivan uudenlaisen tilanteen ja suurta
epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Suhdanteita kuvaava saldoluku
laski 27 pisteeseen edellisen varustamobarometrin ennätyskorkeasta 86
pisteestä. Suhdanne-ennusteen saldoluku on miinuksella 59 pistettä, eli
samalla tasolla kuin finanssikriisin ja koronan yhteydessä. Varustamoi-
den suunnittelussa näkyy ympäristösääntely ja vähähiilisyyden tavoit-
telu, ja yli puolet varustamoista harkitseekin ympäristöystävällisempiin
polttoaineisiin siirtymistä. Tähän vaikuttaa myös rahdinantajien kasvava
vaatimus vastuullisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Tosin pääoma-
kustannusten nousu nähdään kasvun esteenä. Lisäksi merihenkilöstön
palkkaamisen vaikeus näyttäytyy yhä selkeämmin, ja 84 % varustamoista
näki haasteena, että ala ei houkuttele nuoria.
Suomi on saari. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista yli 90
prosenttia tapahtuu meritse. Merenkulku tarvitsee EU:n hyväksymän
kansallisen miehistökustannusten palautusjärjestelmän. Järjestelmä ei
poikkea tasoltaan muiden EU- maiden vastaavista järjestelmistä, vain
toteutustavoissa on eroja. Useassa EU-maassa, kuten Ruotsissa ja Tans-
kassa, varustamoiden työvoimakustannuksia alennetaan ns. nettopalk-
kamallilla. Siinä varustamot ilmoittavat työntekijöidensä ennakkopidä-
tykset Verohallinnolle, mutta eivät tilitä kyseisiä maksuja verottajalle.
Miehistökustannusten palautusjärjestelmän leikkaus voisi aiheuttaa sekä
matkustaja- että rahtialusten siirtymisen pois Suomen lipusta.
Merenkulku on avainasemassa huoltovarmuuden kannalta. Suomen
valtiolla on mahdollisuus ottaa hallintaansa poikkeusoloissa ainoas-
taan Suomen lipun alla purjehtivat alukset. On tärkeää, että Suomen
lipun alle on rekisteröity erityyppisiä aluksia, joita voidaan hyödyntää
