Page 8 - mek_spk_vuosikatsaus_arsberattelse_2020_s

Hallituksen toimintakertomus

Merimieseläkekassa 2020 Vuosikatsaus

Sijoitusomaisuuden kehitys Barometrin mukaan Investoinnit Suomen ja ulkomaiden väliseen lii-
kenteeseen kasvavat edelleen jonkin verran. Suomen lipun alla purjehti-
Sijoitustoiminnan tuotto van merihenkilöstön määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta,
Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle mutta ennusteen mukaan määrä tulee laskemaan. Muun kuin Suomen
lipun alla purjehtivan merihenkilöstön määrä on puolestaan noussut
2020 2019 2018 2017 2016 jonkin verran ja suuntauksen arvioidaan jatkuvan tulevan jakson aika-
6,2 10,7 0,7 8,1 6,7 na. Suomen lipun alla purjehtivien alusten osuus Suomen ja ulkomai-
Keskimääräinen vuosituotto, % den välisessä tavaraliikenteessä on ollut suunnilleen 1/3 vuodesta 2006
1 v. 5 v. 10 v. 15 v. 20 v. lähtien, jolloin barometri tehtiin ensimmäisen kerran.
6,2 6,4 6,5 5,9 5,7
Keskimääräinen reaalituotto, % Bruttovetoisuus Lukumäärä Ikä
5 v. 10 v.
5,7 5,4 Varsinainen kauppa- 1 727 356 680 50,67
laivasto yhteensä
Roro-matkustaja-alukset 603 936 54 33,61
Roro-lastialukset 511 702 44 32,20
Muut kuivalastialukset 220 509 90 42,42
Säiliöalukset 180 453 10 41,70
Irtolastialukset 106 356 10 37,00
Erikoisalukset 67 421 176 52,80
Matkustaja-alukset 23 082 196 60,28
Muut alukset 13 897 100 55,11

LÄHDE: Tilastokeskus, 12/2020

Suomen ulkomaankuljetuksista 83 % kulkee meritse. Suomen lipun
alla olevien alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä tavaralii-
kenteessä on noin 34 % (2019). Kuljetusten kokonaismäärä on yli
100 miljoonaa tonnia vuodessa. Merikuljetus on ympäristöystävällisin
kuljetusmuoto, ja sen päästöt ovat alustyypistä riippuen 3–20 gram-
maa/tonnikilometri. Vertailun vuoksi junakuljetusten km. päästötaso
Euroopassa on yli 20 g, maantiekuljetuksissa 60–80 g ja lentorahdil-
la 400–600 g/kilometritonni. Rahtialusten lisäksi rahtia kuljettavat
matkustaja-autolautat ja ropax-alukset, joiden osuus kappaletavarakul-
jetuksista on 50–60 %.

Suomen kansantalouden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää var-
mistaa merikuljetusten toimivuus kaikissa olosuhteissa. Vuonna 2020
korostuivat huoltovarmuuteen liittyvät riskit kuten elintarvikkeiden ja
lääkkeiden kuljetusten turvaaminen, missä valtion tukitoimet olivat
tärkeässä roolissa.

Merenkulun hiilijalanjäljen pienentämistavoitteet ovat hyvin
kunnianhimoisia. Niiden saavuttaminen edellyttää uusien teknologi-
oiden käyttöönottoa. Useimmat niistä ovat vasta kehitysasteella eivätkä
vielä hyödynnettävissä. Tavoitteisiin pääsy edellyttää merkittäviä uusia
investointeja. Tavoitteet ovat hyviä muistaen, että kyse on globaalista ja
kilpaillusta toimialasta, jossa kilpailukyky on tärkeä säilyttää. Toisaalta
myös merenkulun asiakkaiden vaatimukset ympäristöystävällisyyden
osalta tulevat todennäköisesti kasvamaan.

8