Page 27 - 1_PlanNews_1_12
P. 27

Perinteisissä Nō-teatterin naamioissa hampaat    tyy Kalinin mukaan todennäköisesti vanhoja            ”Mona Lisa ei
oli mustattu.                                    hedelmällisyyteen liittyviä taikauskoja. ”Eräs     näytä hampaitaan,
                                                 japanilainen teollinen muotoilija sanoi, että
H ymyllämyydään.Olipa kyseessä                   hampaat ovat ainoa näkyvä osa luurangosta.            koska mitään
               sitten hammastahna-, hajuvesi-    Sitä eivät naiset saa näyttää, sillä se viittaa    näytettävää ei ollut.”
               tai jogurttimainos, pääosassa     ihmisen katoavaisuuteen. Mielestäni tämä oli
               on hyvin usein hymy – ja vielä    erikoinen ajatus, koska länsimaissa hampaat      Mona Lisan salaperäinen hymy jaksaa kiehtoa
useammin naisen huulet. Suun aluetta ehos-       käsitetään elävänä aineena. Hampailla on         vuosisadasta toiseen Pariisin Louvressa.
tetaan, hoidetaan ja korostetaan, ja sen merki-  juuret, ne uudistuvat ja kasvavat.”
tyksestä kielivät myös jatkuvasti suosiotaan                                                      partureina, myös vetivät hampaita irti. ”Ylei-
kasvattavat hampaiden valkaisumenetel-              Museoissa Kalin kiinnitti huomiota            nen näky keskiaikaisilla toreilla oli, että ihmi-
mät sekä huulten täyteaineet ja kirurgiset       Nō-teatterin naamioihin, joiden hampaat          sistä pidettiin kiinni samalla kun hampaita
toimenpiteet.                                    oli maalattu mustiksi. Samoin geishojen          poistettiin ilman puudutusta isoilla pihdeillä,
                                                 hampaat oli vanhoissa kuvissa mustattu.          karmeiden huutojen säestäessä.” 1500-luvun
    ”Me elämme nykyään viettelevän ja            ”Tällainen kauneuskäsitehän on täysi vasta-      Englannissa yksittäisen hampaan repimistä
nauravan hymyn kulttuurissa”, pohtii taide- ja   kohta länsimaiselle valkoisten hampaiden         irti käytettiin myös yleisenä ”lempeän” kidu-
kulttuurihistorioitsija Kaj Kalin. ”Hymyllä      ihanteelle. Geishan nauraessa tai hymyillessä    tuksen muotona.
luodaan mielikuvia ja siitä on myös tullut       näkyi aikoinaan pelkkä musta aukko, mikä
hyvin tärkeä osa henkilökohtaista imagoa.        taas on länsimaiselle ihmiselle kuin suoraan        Tekohampaita tehtiin jo keskiajalla
Sosiaalisessa kanssakäymisessä ystävällisellä    kauhuelokuvasta.”                                puusta, ja rikkailla saattoi olla norsunluusta
hymyllä on katsekontaktin ohella erittäin                                                         valmistettuja proteeseja, jotka mitä todennä-
suuri merkitys. Näin ollen myös hampaat             Kalin päätti lähteä selvittämään hymyn        köisimmin olivat erittäin hankalia ja kivu-
ovat paljon näkyvillä.”                          mysteeriä ja kääntyi taidehistorian puoleen.     liaita käyttää.

   Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Kalin      Harvahampainen Mona Lisa
alkoi kiinnostua hymyn merkityksestä olles-
saan työmatkalla Japanissa, jonka tapakult-      Leonardo da Vincin 1500-luvulla maalaa-
tuuri pohjautuu vuosituhansien perinteeseen.     man Mona Lisan salaperäisen hymyn arvoi-
Viettäessään iltaa paikallisten muotoilijoiden   tusta on yritetty ratkoa kautta aikojen. Kali-
kanssa hän pani merkille, että illan muutoin     nin mielestä mystiseen hymyyn on karu
modernista ja pohjoismaisesta tunnelmasta
huolimatta paikalla olevat naiset käyttäytyi-    syy: ”Mona Lisa ei näytä hampaitaan, koska
vät nauraessaan oudosti. Illan aikana nauret-    mitään näytettävää ei ollut. Sen ajan ihmi-
tiin paljon, toisinaan jopa kippurassa ja vedet  sen hampaat olivat yleensä niin huonossa
silmissä, mutta naiset painoivat tuolloin aina   kunnossa, että suussa saattoi olla vain
päänsä alas ja nostivat kätensä suun eteen.      muutama keltaruskea hampaan nysä. Ihmi-
Laittoipa eräs seurueen naisista vielä viuh-     set eivät mielellään nauraneet tai hymyilleet.
kankin suunsa peitoksi.                          Hammassäryt olivat arkipäivää, vallitseva
                                                 tuskan muoto.”
   Japanilaisissa mainoksissa toki hymyil-
lään, mutta perinteet elävät maassa vahvana.        Keskiajalla hammassärkyä hoidettiin
Ei ole hyvien tapojen mukaista, jos naisen       usein kuumalla oluella, ja varakkaat saat-
hammasrivistö näkyy nauraessa. Tähän liit-       toivat myös käyttää kuivattuja neilikoita
                                                 hauteena suussa. Mikäli hammassärky
                                                 ei parantunut, käännyttiin välskäreiden
                                                 puoleen. Välskärit paitsi toimivat toreilla

                                                                                                  27
   22   23   24   25   26   27   28   29   30   31   32