Page 29 - 1_PlanNews_1_12

”20-luvun
Hollywoodissa alkanut

suutelukulttuuri
oli huipussaan
Marilyn Monroen
aikakaudella.”

taa lapsensa maitohampaita talteen, hän Suun erotisoituminen puolestaan alkoi muuttuivat valkoisiksi,
tavallaan yrittää pitää kiinni vauva-ajasta. 1920-luvun Hollywoodissa, kertoo Kalin. samoin kävi heidän asun-
Lapsen hampaat ovat täydelliset ja valkoiset, Koska elokuvat olivat mustavalkoisia, näytte- noilleen.”
ja niiden lähteminen on tärkeä etappi lapsuu- lijät tarvitsivat voimakkaita meikkejä, ja suun
dessa. Tavallaan viattomuus silloin menete- aluetta alettiin korostaa. Tähtien hampai- Kalin jatkaa, että
tään”, Kalin pohtii. Hän huomauttaa myös, den päälle liimattiin valkoisia kalvoja, jotta sana ”moderni” on
että länsimaissa valkoinen on viattomuuden hymyistä saataisiin mahdollisimman valkoi- pitkään mielletty
väri, kun taas esimerkiksi aasialaisessa kult- sia. Tästä alkanut ”suutelukulttuuri” kehittyi synonyymiksi valkoi-
tuurissa se liitetään kuolemaan. huippuunsa 1950-luvulla, Marilyn Monroen suudelle, symmetrialle ja hygieenisyydelle.
aikakautena. Jo 1700-luvulla saksalainen taidehistorioit-
Hampaat ovat ajan yksikkönä myöhem- sija ja arkeologi Winckelmann kehotti pyrki-
minkin elämässä: aikuisena ihminen pyrkii 1930-luvulla myös valokuvausteknii- mään jaloon valkoiseen yksinkertaisuuteen,
hidastamaan ajan kulkua hoitamalla ja kan kehittyminen ja valotusajan lyhenemi- ja hänen oppeihinsa palattiin 1930-luvulla,
valkaisemalla hampaitaan sekä syömällä nen toivat hymyn kuviin. ”Silloin syntyi jolloin ihailtiin antiikin Kreikan kulttuuria.
terveellisesti. Oikeushammaslääkärit voivat myös nuorisokulttuuri, ja ulkoilmaelämä ”Kreikkalaisen temppelin pylväsrivihän on
puolestaan määrittää ihmisen iän hampaiden tuli muotiin. Sen ajan kuvissa lasketellaan ja tavallaan kuin valkoinen hammasrivi; tosin
perusteella. ”Välimeren kulttuureissa kulta- nauretaan – terveys ja urheilu kuvaavat hyvin tuolloin temppelien pylväät oli maalattu
hampaat ikään kuin pysäyttävät ajan. Silloin ajan henkeä.” värillisiksi. Tätä eivät kuitenkaan varhai-
ihminen on saavuttanut tietyn statuksen. set modernistit tienneet, joten valkoisuuden
Näissä maissa vanhukset ovat esillä, kun taas Valkoisuus ja symmetria länsimaisen myytti syntyi.”
suomalaisissa vanhainkodeissa on varmasti modernismin tunnuksena
piilossa paljon hyvähampaisia vanhuksia. Kalin toteaa, että juuri tätä on kulttuuri-
Meillä ei tunnetta vanhusten hymyn käsi- Yhteys löytyy myös hampaiden ja länsimai- historia – ilmiöiden tarkastelua läpi vuosi-
tettä”, Kalin miettii. sen modernismin väliltä. ”Hampaiden oiko- satojen.
minen liittyy suoraan siihen, että länsimai-
Hampaat on kautta aikojen liitetty myös nen kulttuuri rakastaa symmetriaa. Moder- ”Täytyy sanoa, että tämä on ollut todella
luksukseen ja kultasepän perinteeseen. Kalin nismi pitää suorista kulmista ja valkoisuu- hupaisa löytöretki. On jopa päässyt tarkaste-
kertoo, että jo etruskien haudoista on löyty- desta. Voisi sanoa, että kun ihmisten hampaat lemaan pirujen ja demonien hammaskalus-
nyt kullasta tehtyjä siltoja. ”Välimeren maissa
kultahampaat saattavat edelleenkin olla ton kuntoa”, hän sanoo hymyillen.f
alkeellisissa oloissa ihmisen ainoa ylellisyy-
den merkki. Silloin hymyä ei säästellä vaan
hampaita esitellään ylpeänä. Ne myös siirty-
vät perintönä lapsille.”

Sähköisen hymyn synty

Kalin toteaa, että nykykulttuurissa suulla on
hyvin tärkeä merkitys: ”Se on mielihyvän,
ilon, eroottisuuden ja sosiaalisen kommu-
nikoinnin keskipiste.” Tämän puolestaan
on mahdollistanut hammaslääketiede.
Kun hammasinstrumenttien kehitys alkoi
voimakkaana 1800-luvun Saksassa, myös
hymyjä alkoi esiintyä.

Varsinainen hymyn kulttuuri alkoi syntyä
1910-luvulla yhdessä mainosgrafiikan ja
kaupallisen kulttuurin kanssa. ”Suurkaupun-
geissa nähtiin jättikokoisia hammastahna- ja
suuvesimainoksia, jotka toivat katukuvaan
vitivalkoisen hymyn. Kun keskiajalla suu oli
pimeyden tyyssija, nyt se olikin yhtä valaistu
kuin suurkaupunki, jossa oli sähkö.”

29