Page 28 - 1_PlanNews_1_12
P. 28
Kirkkojen hautausmailla oli vielä 1700-luvulla
näkyvissä roudan esiin työntämiä pääkalloja ja
luita. Tästä saattoi osittain johtua hampaiden
julkisen näyttämisen välttäminen.
Koska suuhun liittyi paljon tuskaa, ei sitä usein irvistyksenä, ammottavana suuna, josta
myöskään taiteessa liitetty kauneuteen. 1400- syöksyi tulta ja savua. ”Oikeastaan helvetti on
ja 1500-luvun eurooppalaisia maalauksia uskonnollinen vertauskuva sille, mitä ruoalle
tutkiessaan Kalin huomasi, että mitä tapahtuu, kun se palaa ihmisen elimistössä.”
kauniimpi nainen oli kuvattuna, sitä sulje-
tumpi suu hänellä yleensä oli. ”Toki suljettu Yhden veistoksen Kalin kuitenkin löysi,
suu on ollut myös etikettikysymys. Nainen oli jossa hampaat on kuvattu luonnollisena
yhteiskunnallisesti alistetussa asemassa eikä osana ihmistä ilman uskonnollista symboliik-
nauraminen ollut sopivaa. Naisen naurua kaa tai viittausta kärsimykseen. Belgialainen
on historiassa suorastaan pelätty, etenkin jos 1520-luvulta peräisin oleva keramiikka- ja
naurun kohteena on ollut mies.”
Suljettu suu liitettiin usein taiteessa kauneuteen. Itku ja hammasten kiristys Keramiikka- ja puuveistos 1520-luvun Belgiasta.
Hampaat on kuvattu ilman uskonnollisia
Monissa vanhoissa maalauksissa paholaiselle ja Kalin huomasi, ettei hampaita oltu kuvattu sivumerkityksiä. Conrad Meyt: Kaarle V.
tämän kätyreille on kuvattu hyväkuntoiset edes pyhimyksiä esittävissä maalauksissa, ja
hampaat. etenkin Neitsyt Marian kasvoilla oli aina vain puuveistos esittää Kaarle V:ttä – hampaineen
vieno hymy. ”Hampaansa näyttävää enkeliä päivineen. ”Hänellä on todennäköisesti ollut
ei myöskään ole. Taivaalliset olennot pitävät luonnostaan sellainen purenta, että hampaat
suunsa kiinni henkisyyden merkkinä”, Kalin ovat aina näkyneet. On haluttu tehdä esit-
sanoo. tävä muotokuva; tosin taiteilija on varmasti
parannellut hampaiden kuntoa.”
Sama koski Kristusta esittäviä kuvia.
”Tosin ei meillä kristinuskossa mitään naura- Hampaat ajan yksikkönä
vaa tai vitsailevaa Jeesusta ole koskaan ollut- ja luksuksen merkkinä
kaan. Taidehan oli uskonnollista, ja niin
protestanttinen kuin sitä ennen katolinen- Hampailla on kautta aikojen ollut suuri
kin kulttuuri oli vakavaa.” kulttuurihistoriallinen merkitys ja ne ovat
toimineet monen eri asian vertauskuvana –
Sitten Kalin löysi taiteesta hampaita. tuonelan ja kärsimyksen ohella. Yksi näistä
Helvettiä kuvaavissa vanhoissa maalauksissa on ajan kuluminen. Siihen Kalin liittää
hampaat ovat esillä – tuskaa ilmentämässä. monissa länsimaisissa kulttuureissa tunne-
Pyhimysten nylkemistä ja elävältä keittämistä tun hammaskeijun käsitteen. ”Kun äiti lait-
esittävissä kuvissa hampaat näkyvät kärsi-
myksen merkkinä. Kalin toteaa, että hampaat
on liitetty kärsimykseen myös raamatullisessa
sanonnassa ”itku ja hammasten kiristys”.
Kärsivien pyhimysten lisäksi hampaita
näkyi myös piruilla ja demoneilla. ”Monissa
maalauksissa paholaisella ja tämän avusta-
jilla on hohtavan valkoiset hampaat. Ne ovat
yllättävän hyväkuntoiset, eivät ole menneet
poikki sitkeistä kristityistä!” Kalin naurah-
taa. Hän jatkaa, että ”helvetin kita” kuvattiin
28
