Page 58 - MB_3_15
P. 58

K  orkealla sataman yläpuolella                                     EMOTION        kosketinsoittimia talon avajaiskonsertissa 2011.
   Víkingur Ólafsson seisoskelee                                                     Rakennuksesta ja sen loistavasta lasijulkisivusta
   Harpa-konserttitalon hohtavan                       Harpa-konsertti-
   julkisivun huipulla nautis-                           talosta on sit-           on tullut nykyaikainen maamerkki – ja symboli
   kellen meri-ilmasta. Kaukana                         temmin tullut              pääkaupungin nopeasti kasvaneelle itseluottamuk-
                                                        kaupungin uu-              selle. Vaikka Reykjavik sijaitsee jumalan selän
   alapuolella on kolmimastoinen                                                   takana ja siellä asuu vain 120 000 asukasta, kau-
                                                       delleensyntymi-             punki korvaa sen monin verroin vahvalla sisullaan
purjealus, rannikkovartioston vene ja lukuisia           sen symboli.              ja luovuudellaan. Ólafsson kuuluu vahvasti niiden
                                                                                   luovien ihmisten joukkoon, jotka ovat jättäneet jäl-
kalastusaluksia. 31-vuotias pianisti tutkii kotikau-            VÍKINGUR ÓLAFSSON  kensä kaupunkiin – huolimatta taipumuksestaan
                                                                                   siirtää huomio muihin: “Björk ja yhtyeet, kuten
punkiaan tyytyväisenä. Edellisiltana loppuun-                                      Sigur Ros, ovat tehneet maan imagolle enemmän
                                                                                   kuin yksikään poliitikko koskaan.”
myyty kamarimusiikkikonsertti päätti keskike-
                                                                                     On vain harvoja paikkoja, joissa politiikka
sän festivaalin, jonka taiteellisena johtajana hän                                 ja taide ovat niin tiukassa kytköksessä kuin
                                                                                   Reykjavikissa. Vuonna 2010 kun kaupunki vajosi
on viimeiset kolme vuotta toiminut. Se ei ollut                                    kriisiin, kaupunginjohtajaksi valittiin mies, jolla
                                                                                   ei olisi ollut mahdollisuutta päästä tällaiseen
pelkästään uusi virstanpylväs muusikon loista-                                     asemaan missään muualla. Jón Gnarr syntyi
                                                                                   vuonna 1967, hänellä oli kasvuiässä oppimis-
valla uralla, se kuvasti myös sitä polkua, jonka                                   vaikeuksia, hänestä tuli punkrokkari, anarkisti
                                                                                   ja koomikko ennen kuin hän päätti ystäviensä
maailman pohjoisin pääkaupunki on kulkenut                                         kanssa perustaa “Parhaan Puolueen”. He vilje-
                                                                                   livät mitäänsanomattomia iskulauseita, kuten
epätoivosta takaisin normaalielämään.                                              “kestävä läpinäkyvyys” ja onnistuivat voittamaan
                                                                                   vaalit. Kun muualla maailmassa kriisit saavat
Keväällä 2008 maan pankkijärjestelmä romahti                                       vihaiset ihmiset valtaamaan katuja ja omaksu-
                                                                                   maan radikaaleja ajatuksia, Reykjavikin asukkaat
aiheuttaen hallituksen nopean väliintulon, ja                                      vastasivat asettamalla omituisen taiteilijan kau-
                                                                                   pungintaloon. “Paras Puolue oli kaikille ihmisille
myöhemmän vararikon. Päätös jatkaa tästä huoli-                                    inspiraation lähde”, väittää Gnarr, joka johti
                                                                                   kaupunkia vuodesta 2010 vuoteen 2014. Hänen
matta keskeneräisen konserttitalon rakentamista                                    ryhmänsä uudisti kouluja, ja pelasti kaupungin
                                                                                   kituvan palveluyhtiön. Hänen hallinnoltaan puut-
aiheutti huolestunutta kiistelyä. Tämä päätös ker-                                 tui yksilöity poliittinen agenda, mutta mustaa

too paljon islantilaisista: harva asia on heille yhtä

tärkeää kuin taide ja kulttuuri. “Harpa-konsertti-

talosta on sittemmin tullut kaupungin uudelleen-

syntymisen symboli”, sanoo Ólafsson, joka soitti

TOIVONPILKAHDUS
Reykjavikin satamanäkymä
konserttitalon ikkunasta kat-
sottuna. Ylhäällä: Entinen
kaupunginjohtaja Jón Gnarr.
Alla oikealla: Kirjailija Sjón.

                                                        Me kärttyisät vanhat anarkistit
                                                        otimme kaupungin haltuumme.

                                                                                                                                                       SJÓN

58
   53   54   55   56   57   58   59   60   61   62   63