Page 22 - Pelastusalan-ammattilainen-1-2025
P. 22
– Maastopalojen osalta kaikki ilmas- DATASTA APUA. Tietoa ja arvioita – Jälleen kerran Kalajoen maastopa-
tonmuutoksen vaikutukset kaatuvat toimintaympäristön muutoksista on saa- lojen jälkeen todettiin, että sitä osataan,
kyllä suoraan pelastustoimelle, Puustinen tavilla runsaasti. Asiantuntijat arvioivat, mitä on harjoiteltu. Pelastuslaitosten tu-
sanoo. että pelastustoimen pitäisi oppia hyödyn- lisi miettiä, mitä laitoksella on harjoiteltu
tämään olemassa olevaa tietoa nykyistä ja vastaavatko harjoitellut asiat sitä, mitä
Kalajoen maastopalojen aikaan paremmin. ennakoidaan tapahtuvan.
havaittiin, ettei osaaminen Suomessa
ole vielä riittävällä tasolla. Sen jälkeen – Suomessa on useita tahoja, jotka Puustisen mukaan esimerkiksi sa-
moni asia on muuttunut. On esimerkiksi tuottavat ennakoivaa tietoa ja analyyseja. vusukellusta, vesipelastusta ja korkean
havaittu, että perinteiset sammutusvarus- Niitä tulisi peilata siihen, mitä toimin- paikan pelastustehtäviä harjoitellaan
teet eivät sovi maastopaloissa työsken- taympäristön muutokset tarkoittavat Suomessa vielä kiitettävällä tasolla, mutta
telyyn. Samoin sammutustekniikoita ja omalle toimialalle ja organisaatiolle ja useamman pelastuslaitoksen ja komppa-
-taktiikoita on kehitetty. millaisia toimintamalleja muutokset niatason tehtäviä ei harjoitella tarpeeksi.
edellyttävät. Tässä meillä on Suomessa
Suurimmaksi puutteeksi Puustinen vielä paljon opittavaa, niin pelastus- – On aivan toisenlaista johtaa tehtä-
kuitenkin näkee avun vastaanottamisen. toimessa kuin muillakin toimialueilla, vää, jossa on mukana neljä pelastuslai-
Puustinen sanoo. tosta, kuin tehtävää, jossa on vain oma
– Suomalaiset ovat tottuneet EU:n pelastuslaitos. Tätä tarvittaisiin paljon
pelastuspalvelumekanismissa viemään ”Sitä lisää pelastuslaitosten välille.
apua ja osaamista. Kalajoen maastopa- osataan,
loissa saimme huomata, että meillä itsellä mitä on Salmi kertoo, että useat pelastuslai-
ei ole kykyä ottaa apua vastaan. Siinä harjoiteltu.” tosten edustajat ovat tutkijoiden haas-
riittää opeteltavaa. tatteluissa tuoneet esille, että pelastus-
Samalla tavalla myös pelastustehtävil- toiminnan johtamista suurissa tehtävissä
Salmi ja Laitinen pitävät suurena ris- tä voidaan jo nyt saada runsaasti dataa, ei harjoitella tarpeeksi – ei koulutuksen
kinä myös lentosammutusjärjestelmien mutta ongelmallista on keskeisen tiedon aikana eikä työelämässä.
puutteita. poimiminen. Teknologialta toivotaan
tulevaisuudessa apuja siihen. Teknolo- – Kun sitä ei treenata, se ei tositilan-
– Siinä meidän resurssit loppuvat gia voisi myös mahdollistaa paremman teessakaan tule selkäytimestä, Salmi
nopeasti, ja siihen tulisi tulevaisuudessa tilannetietoisuuden pelastajien toimin- toteaa. 6
kiinnittää huomiota, Salmi sanoo. takyvystä.
ENNUSTEILLA RESURSSIT KOHDALLEEN. – Voisimme saada tietoa yksittäisen
Vauhdilla kehittyvä teknologia voi tuoda pelastajan jaksamisesta. Siten voisimme
apua niin ennakointiin kuin itse pelas- paremmin arvioida, milloin porukkaa
tustehtäville. Uusien teknologioiden pitää laittaa vaihtoon ennen kuin tilanne
käyttäminen on osa varautumista samalla on työturvallisuuden kannalta vaaralli-
tavalla kuin erilaisten sammutusvälinei- nen, Salmi arvioi.
den ja -taktiikoiden hyödyntäminen.
– Kun väsymys iskee, päätöksenteko-
– Teknologialla on meille paljon kyky heikentyy merkittävästi. Tämä
annettavaa. Onko meidän pakko laittaa tulisi pystyä tekemään aiempaa parem-
ihmistä joka paikkaan? Jos voimme lait- min näkyväksi, Laitinen sanoo.
taa robotin jonnekin, sen osat ovat paljon
helpommin korvattavissa kuin ihmisen. KESKIÖSSÄ HARJOITTELU. Pelastajan
perustyö pysyy pitkälti samanlaisena, oli
Laitisen ja Salmen mukaan erilaiset poikkeusoloja tai ei. Asiantuntijat pitävät
ennusteet ja mallinnukset ovat tuoneet ja suomalaisten pelastuslaitosten osaamista
tuovat jatkossakin paljon apua pelastus- hyvänä. Silti Puustinen peräänkuuluttaa
toimen resurssien kohdentamiseen. koulutusta mahdollisimman moninaisiin
tilanteisiin.
– Meillä on jo käynnissä hankkeita,
joissa virtuaalilasien kautta katsotaan
ruutukaavaa ja näemme sieltä, minne
tulva pahimmin osuu. Siten pystymme
vaikuttamaan resurssien kohdentamiseen
ja saamaan suurimman hyödyn pelastus-
toiminnasta, Laitinen sanoo.
Puustinen toivoo, että kaluston
kohdentamiseen saataisiin kansallista
koordinaatiota. Pelastuslaitosten kalusto
vaihtelee, ja suurilla pelastustehtävillä
tulisi saada nopeasti tietoa siitä, millaista
kalustoa on saatavilla missäkin.
22
