Page 19 - Pelastusalan-ammattilainen-1-2025
P. 19
SAMI PERTTILÄ Mitä tapahtuu, jos pelastuspalvelut säästöjen takia
eivät enää täytä lakisääteisiä vaatimuksia eikä
Valmistuvien pelastajien palkkaamisesta vastaavat hyvinvointialueilla ole rahaa palveluiden parantamiseen?
hyvinvointialueet, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka
huomauttaa. – Valtionrahoituksessa on huolehdittu ”Mikäli pelastuspalveluihin ei panosteta riittävästi, palveluiden
pelastajakoulutuksen riittävyydestä. saavutettavuus riittävän nopeasti ja riittävällä henkilöstöllä vaa-
rantuisi. Onnettomuusvahingot kasvaisivat. Yli 90 prosenttia
pelastustoimen kuluista tulee kuitenkin kiireellisen avun varmis-
tamisesta. Hyvinvointialueet ovat perineet järjestelmän, jossa
lakisääteinen palvelutaso ei ole ollut kunnossa kaikilla alueilla.
Valtion tarkoituksena on ollut turvata pelastajakoulutettavien
määrä, ja seuraavaksi pitää varmistua, että hyvinvointialueilla on
mahdollisuus palkata nämä pelastajat. Valtionohjauksen kautta
pidämme yllä lakisääteistä palvelutasoa.”
Miten voidaan varmistua siitä, että hyvinvointialueilla on
varaa palkata valmistuvat pelastajat?
”Valtionhallinto vastaa pelastustoimen ohjauksesta. Valtakun-
nallisten strategisten tavoitteiden lisäksi annamme esimerkiksi
toimenpidesuosituksia pelastustoimen palvelutasosta. On kuiten-
kin ehdottoman tärkeää muistaa, että päätöksistä vastaavat hyvin-
vointialueiden aluevaltuustot. Valtiorahoituksessa on huolehdittu
pelastajakoulutuksen riittävyydestä. Nyt toivomme, että hyvin-
vointialueilla tehdään palvelutason mukaisia päätöksiä, jotka
mahdollistavat uusien pelastajien palkkaamisen.”
Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet
vuosille 2023–2026 ovat melko kovat, kun arvioidaan
niitä suhteessa säästötoimenpiteisiin, pieneneviin
henkilöstömääriin ja minimivahvuuksilla palveleviin
pelastusyksiköihin. Saavutetaanko tavoitteet vuonna
2026?
”Toimintaympäristö on sen kaltainen, että asetetut tavoitteet ovat
edelleen ajankohtaisia ja pyrimme sitkeästi niitä kohti. Tavoittei-
den yksi tarkoitus on ollut turvata pelastustoimen asettuminen
uuteen hallintomalliin ja -rakenteeseen. Toimintaympäristön
muutokset asettavat meille vaatimuksia, ja lakisääteinen perustaso
on kyettävä turvaamaan. Teemme sisäministeriössä tänä vuonna
kartoitusta siitä, kuinka paljon pelastustoimeen kohdistuvia
säästöjä on toteutumassa ja miten niiden arvioidaan vaikuttavan
palvelutasoon.”
Miten Euroopan turvallisuustilanne ja Suomen
rooli Natossa heijastuu pelastustoimeen?
Tulisiko pelastustoimen olla nykyistä kiinteämpi
osa muita turvallisuusviranomaisia kansallisen
kokonaisturvallisuuden näkökulmasta?
”Naton jäsenyys näkyy arjen turvallisuudessa ja pelastustoimen
normaalissa tehtäväkentässä esimerkiksi uudenlaisen harjoitus-
toiminnan muodossa. Myös EU:n sisällä panostetaan varautumi-
seen ja pelastuspalvelumekanismiin tulevina vuosina. Suomessa
esimerkiksi olemme varautuneet sään ääri-ilmiöihin ja teemme
kansainvälistä yhteistyötä muun muassa valmiussiirtojen muodossa.
Pelastustoimella on monipuolinen rooli ensivasteviranomaisena
kaikissa tilanteissa. Kansallisella tasolla toiminta edellyttää
monipuolista viranomaisyhteistyötä, joten syvemmän ja tiivis-
tyvän yhteistyön näköala tässä selkeästi on.” 6
19
