Page 27 - Pelastusalan-ammattilainen-1-2025
P. 27
käynnistyy ajattelusta
Pelastusopistolla on havaittu, että sekä pe- mielenhallinnassa. Näihin pyritään vaikutta-
lastaja- että ensihoitokoulutukseen hakeutu- maan ajokoulutuksella.
vien joukossa on paljon nuoria, joilla on vain
vähän ajokokemusta. Tähän voi vaikuttaa se, – Edellisten lisäksi ajokoulutuksessa on
että yhä useammalla ajokortillisella nuorella tärkeää tunnistaa, pyritäänkö vaikuttamaan
ei välttämättä ole omaa autoa. tietoihin, taitoihin vai asenteisiin. Muutos
yhdessä osa-alueessa heijastuu myös muihin.
”Vakavien Samalla on ymmärrettävä, että tavoitteena on
onnettomuuksien parantaa niin liikenneturvallisuutta, työtur-
juurisyiden vallisuutta kuin asiakas- ja potilasturvallisuut-
selvittäminen takin, opettaja Kivari sanoo.
ei aina ole helppoa.
Liikennevahinkojen vähentäminen on
Niihin voi vaikuttaa toisaalta yksinkertaista, toisaalta haastavaa,
esimerkiksi kuljettajan Kivari näkee.
virheellinen käsitys
hyväksyttävästä – Jos sattuu paljon pieniä kolhuja, osaa-
riskitasosta.” misvaje on helppo tunnistaa: ohjataan kul-
jettajat harjoittelemaan ajoneuvon peruskä-
AJAMINEN ON HENKILÖKOHTAISTA. Onnetto- sittelyä.
muustietoinstituutin tilaston mukaan pelas-
tusajoneuvot ja ambulanssit ovat vuosittain – Vakavien onnettomuuksien juurisyiden
osallisena keskimäärin 175 onnettomuudessa, selvittäminen ei aina ole helppoa. Niihin voi
joissa vahinkoja korvataan liikennevakuutuk- vaikuttaa esimerkiksi kuljettajan virheellinen
sista. Näissä onnettomuuksissa vammautui käsitys hyväksyttävästä riskitasosta. Kuljetta-
yhteensä 185 henkilöä vuosina 2013–2023. jan persoonallisuus ja temperamentti – kuten
impulssiherkkyys – vaikuttavat ajamiseen.
Liikennevakuutus kattaa henkilövahingot Henkilökohtaisten ominaisuuksien vaiku-
sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusva- tuksen käsittely ajokäyttäytymiseen vaatii
hingot. Omien ajoneuvojen kolarikorjaukset kouluttajalta herkkyyttä.
kustannetaan kaskovakuutuksesta tai usein
pelastuslaitoksen omista rahoista. Näitä Kivarin mukaan ensihoitotehtävillä häly-
vahinkoja ovat tyypillisesti pysäköitäessä ja tysajoa saatetaan perustella potilaan tilalla,
peruutettaessa sattuneet osumat peileihin, vaikka lääketieteellisiä perusteita ei olisi. Jos
puskureihin ja kylkiin. kuljettaja itsekin tietää sen, mutta siitä huoli-
matta käyttää nopeaa hälytysajoa esimerkiksi
Onnettomuuksien taustalla voi olla puut- henkilökohtaisen jännityksen etsimiseen,
teita ajoneuvon hallinnassa, liikennetilan- kyseessä on liikennepsykologien kuvaama
teiden hallinnassa tai omien ajomotiivien ja ”ylimääräinen motiivi”.
VUODET MUUTTAVAT. Ikääntyvä palomies voi
olla erinomainen kuljettaja, sillä ajokokemus
ja elämänkokemus auttavat hallitsemaan hä-
lytysajon stressiä.
– Jos mielenlaatu on kunnossa, kokenut
pelastaja suoriutuu liikenteessä oikein hyvin.
Toisaalta iän karttuminen tuo mukanaan
väistämättömiä fyysisiä muutoksia, Kivari
toteaa.
Ikääntymisen vaikutuksia ajamiseen ei
aina itse huomaa, sillä muutokset tapahtuvat
hitaasti. Kuljettaja voi tottua refleksien hidas-
tumiseen tai siihen, että näkökyky sopeutuu
aiempaa hitaammin hämärään. Myös sairau-
det, kuten diabetes tai uniapnea, voivat hoita-
mattomina heikentää kuljettajan vireystilaa ja
keskittymiskykyä ajon aikana. 6
27
