Page 19 - Pelastusalan_ammattilainen_224
P. 19
T uki- ja liikuntaelinsairaudet Kyselyn laatimisessa on mukana ensihoita-
ovat edelleen suurin syy pe- jia, hyvinvointialueen työhyvinvointi- ja työ-
lastuslaitoksen sairauspois- suojeluasiantuntijoita sekä pelastuslaitoksen
saoloihin, mutta poissaoloja edustajia.
on paljon myös mielenter-
veydellisistä syistä. – Ensihoitajilta saamme tiedon siitä, mitä
– Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspois- asioita pitäisi kysyä. On tärkeää, että meillä
saolot ovat jonkin verran lisääntyneet ja niistä on suunnittelussa mukana ensihoitajia eri
johtuvat poissaolopäivät ovat kolminker- alueilta, sillä kuormitustekijät voivat olla hy-
taistuneet viimeisten vuosien aikana, Länsi- vin erilaisia esimerkiksi Hangossa ja Espoossa,
Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällik- työkyvyn ja hyvinvoinnin suunnittelija Oona
kö Tuukka Tuuli kertoo. Hyvönen kuvaa.
Tiedossa on, että uhka- ja väkivaltatilan- TIETOISESTI PAREMPAA. Pelastuslaitos toteut-
teet, haastavat asiakastilanteet sekä ensihoi- taa selvityksen keväällä 2024 ja pyrkii analy-
toon ohjautuvat mutta sinne kuulumattomat soimaan tulokset kesän aikana. Toimenpiteet
tehtävät aiheuttavat psykososiaalista kuormi- suunnitellaan tulosten pohjalta, ja niiden
tusta ensihoitotyössä. Nyt kuormitustekijöi- osalta aikataulua on vielä mahdotonta sanoa.
den kokonaisuutta halutaan selvittää tarkem-
min ja tutkia, millaisiin tekijöihin työssä voi – Tavoitteenamme on tuottaa tietoa siitä,
vaikuttaa. miten ensihoitajat jaksavat ja mitä esihenkilöt
tai pelastuslaitos organisaationa voisi tehdä
– On myös paljon tekijöitä, joihin emme paremmin tukeakseen työntekijää. Samalla
voi vaikuttaa. Keikkaympäristö on aina jonkin tuotamme tietoa ensihoitajien kokemasta
verran arvaamaton, työkyvyn ja hyvinvoinnin kuormituksesta myös työterveyshuollolle, jot-
suunnittelija Sampsa Kautto sanoo. ta työterveyshuolto pystyisi tekemään entistä
parempaa ennaltaehkäisevää työtä, Kautto
Nyt toteutettava selvitys kohdennetaan al- sanoo.
kuun päätoimisille ensihoitajille sekä palomie-
hille, jotka työskentelevät ensihoidossa. Ta- Palopäällikkö Tuuli pitää tärkeänä, että
voitteena on kuitenkin tuottaa malli kyselystä, selvityksen kautta pelastuslaitokselle saadaan
jonka voi monistaa myös pelastustoimeenkin. yhteisesti tietoisuus siitä, mitä ensihoidon
arki tänä päivänä on.
Kuormitustekijöiden kirjo. Länsi-Uudel-
lamaalla hyvinvointia ja työn kuormitusteki- Haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että
jöitä on tarkasteltu aiemmin muun muassa psykososiaaliset kuormitustekijät ja mielen-
hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuk- terveyden haasteet eivät ole enää samalla
sella sekä Työterveyslaitoksen Kunta10-tut- tavalla tabu kuin aiemmin. Avoimuus on li-
kimuksen kautta. Niiden kautta on havaittu, sääntynyt, ja se mahdollistaa myös uudenlais-
että kuormitusta kyllä on, mutta tuloksista ei ten toimintamallien kehittämisen sekä työn-
ole käynyt riittävän tarkasti ilmi, mistä ensi- tekijöiden tukemisen aiempaa paremmin.
hoitotyön kokonaiskuormitus muodostuu. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella järjestetään
esimerkiksi jälkipurkutilaisuuksia ja työnteki-
Pelastuslaitoksen omassa selvityksessä jöillä on mahdollisuus hakeutua valtakunnal-
hyödynnetään samoja teemoja kuin aluehal- lisiin posttraumatyöpajoihin.
lintoviraston työn psykososiaaliset kuormi-
tustekijät -kyselyssä: työn sisältöön, työhön – On tärkeää, että ensihoitajille tulisi ko-
järjestelyihin ja työn sosiaaliseen kuormituk- kemus kuulluksi tulemisesta sekä siitä, että
seen liittyvät kuormitustekijät sekä tervey- heidän työtään arvostetaan ja halutaan tukea,
teen vaikuttava haitallinen työkuormitus. Hyvönen sanoo. ✖
”Keikkaympäristö on aina
jonkin verran arvaamaton.”
19
