Page 15 - Pelastusalan_ammattilainen_2_2022
P. 15
15
Keski-Suomessa palomiespulaan tialueella että pelastuslaitoksella tunnis- — Palomiehen työ on meillä ensihoi-
vastataan vuorokausityöllä tetaan palomiesten rekrytointiongelma ja topainotteista. Työn mielekkyyttä lisäisi,
tekijät, joilla työpaikkojen vetovoimaa voi- jos pelastaja vuorottelisi pelastustoimen
Rahoituksen tulevaisuus huolestuttaa myös daan parantaa. ja ensihoidon tehtävissä. Toimintamallin
Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa järjestäminen edellyttäisi työvuorojen
ensimmäisten laskelmien mukaan pelas- — Pelastuslaitos on huolehtinut työtur- henkilöstöresurssin parantamista eli lisä-
tustoimeen kohdistuisi kahdeksan prosen- vallisuudesta sekä kaluston ja henkilökoh- rahoitusta, Ruokolainen toteaa.
tin leikkaus. taisten varusteiden ajanmukaisuudesta.
Työhyvinvointi on edistynyt, kun pala- Pohjois-Karjalaan perustettiin paino-
— Tällainen rahoituksen väheneminen simme kaksivuorotyöstä vuorokausityö- pistepaloasemia korvaamaan varallaolo-
ei ole realistinen ja sillä olisi huomattava hön henkilöstön toiveen mukaisesti. järjestelmää, mutta asemien ympärivuoro-
vaikutus palvelutasoon. Todellisuudessa kautinen miehitys jäi yhteen palomieheen.
pelastustoimeen tulisi lisätä rahoitusta Työntekijöistä on kova kilpailu, joten
ainakin saman verran, sanoo jyväskyläläi- jatkossa korostuvat hyvinvointia luovat — Hyvää kehitystä tapahtui, mutta
nen ruiskumestari Janne Luoma-aho (ps.), asiat, palkkaus sekä muut vetovoimate- seuraavaksi painopistepaloasemien väli-
aluevaltuutettu ja aluevaltuuston toinen kijät, kuten työaikajoustot ja työaikaan töntä lähtövalmiutta tulee parantaa esi-
varapuheenjohtaja. vaikuttamisen mahdollisuudet. merkiksi paloesimiehellä. Se toisi asemille
selkeän johtamismallin ja turvaisi alueel-
Pelastustoimen rahoituksen lisäämi- Keski-Suomen pelastuslaitos sai rahoi- lista toimintavalmiutta.
sen puolesta puhuu moni seikka. Pelas- tuksen Jämsän paloaseman nostamiseksi
tuslaitos pyrkii korjaamaan mahdollisia ympärivuorokautiseen työhön, perusteluna Työnkuvan muutos parantaisi Pohjois-
toimintavalmiuden puutteita laajentamalla toimintavalmiuden parannus ja työajan Karjalan houkuttelevuutta työnhakijoiden
pelastustoimen välitöntä lähtövalmiutta houkuttelevuus. Aseman päivävuoroon oli silmissä. Myös pelastajatutkinnon koulutus-
painopistepaloasemille. Se myös purkaa vaikea saada palomiehiä pysyvästi, kun paikkoja tulee kasvattaa.
vakinaisen henkilöstön varallaolojärjestel- moni viran vastaanottanut siirtyi pian muu-
mää ja tavoittelee ratkaisua henkilöstön alle paremman työajan perässä. — Eläköityminen ja varallaolon lop-
saatavuusongelmaan. puminen ovat johtaneet huutavaan pulaan
— Palomiehillä on työmahdollisuuksia pelastajista. Koskaan ei ole ollut avoimena
— Haasteenamme on saada pidettyä enemmän kuin aikaisemmin ja henkilöstö näin paljon virkoja. Koulutuksen lisäämi-
paloasemat suunnitelluissa miehistövah- liikkuu ympäri Suomea laitosten välillä, seen ja palomiehen työn kehittämiseen
vuuksissa. Ensihoidossa on tarve uusille Luoma-aho toteaa. n tarvitaan rahoitusta, muuten ongelmaa ei
yksilöille Jyväskylässä, jossa yksiköiden ratkaista. n
käyttöasteet ovat korkeat, mutta myös Pohjois-Karjalassa palomiehen
pohjoisessa Keski-Suomessa, jossa rasit- työnkuvaa tulee kehittää MIKKO TERÄVÄ
tavat pitkät välimatkat.
Pohjois-Karjalassa 2017 perustettu Siun
Luoma-ahon mielestä sekä hyvinvoin- sote -kuntayhtymä lakkaa ja sen toiminta
siirtyy hyvinvointialueelle.
Kustannusten nousun ja rahoituksen
suhde tuskastuttaa päättäjiä, mutta suurin
huoli kohdistuu henkilöstön saatavuuteen,
kertoo nurmeslainen palomies-ensihoitaja
Jari Ruokolainen (sd.). Aluevaltuuston
lisäksi Ruokolainen on jäsenenä terveyden
ja hyvinvoinnin lautakunnassa.
— Talvella auki olleeseen seitsemään
palomies-ensihoitajan virkaan ei ollut
yhtään hakijaa, Ruokolainen kertoo.
Pelastustoimen työpaikkojen vetovoi-
maa miettiessä palkalla ja työhyvinvoin-
nilla on merkitystä, mutta Pohjois-Karjalan
näkökulmasta vielä tärkeämpää on kehit-
tää työnkuvaa.
