Page 13 - Pelastusalan_ammattilainen_3-2022

13
Työtapaturma kuntotestissä
on ongelmallinen
SPALin tietoon on tullut tapauksia, joissa
jäsen on loukkaantunut palomiehen vuosit-
taisessa kuntotestissä. Vakuutus tai työn­
antaja ei ole korvannut vammautumista,
mikä koettelee yksilön oikeustajua.
Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen ja sopimus-
palokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimin-
taan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä
edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Lihaskuntotestiin
osallistuminen on käytännössä pakollista. Testissä
suoritukset on tarkoitus tehdä aikarajojen puitteissa
maksimitasolle saakka, mikä on aina terveysriski.
Lihaksiston suorituskyvyn vieminen äärirajalle lisää
merkittävästi vammautumisriskiä.
Työnantaja vakuuttaa henkilöstön pakollisella
t­yötapaturmavakuutuksella. Vakuuttamista säätelee
työtapaturma- ja ammattitautilaki. Lain mukaan tapa-
turmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa
äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa
työntekijälle vamman tai sairauden. Mikäli ulkoista
tekijää ei ole, kyse ei ole tapaturmasta eikä vakuutuksen
kautta korvattavasta vahingoittumisesta. Jos esimer-
kiksi penkkipunnerrusnostossa sattuu äkillinen lihas-
revähdys, ulkoista tekijää ei ole yleensä osoitettavissa.
Ulkoinen tekijä voisi tässä tilanteessa olla esimerkiksi
tangon lukon rikkoutuminen tai otteen lipeäminen tan-
gosta sen liukkauden takia.
Kuntotesteissä tapahtuvissa loukkaantumisissa
ulkoisen tekijän löytäminen on usein hyvin vaikeaa.
Laissa kuitenkin säädetään, että työtapaturmavakuu-
tuksesta on korvattava myös työliikekipeytyminen.
Koska kuntotestit ovat palomiehille pakollisia, tes-
tien suoritukset ovat työliikkeitä. Ongelma on lain
sanamuoto yksittäisestä kuormittavasta työliikkeestä.
Kuntotestit perustuvat useisiin toistoihin, jolloin yksit-
täisyys ei toteudu. Mikäli esimerkiksi penkkipunnerruk-
sessa tai jalkakyykyyssä testattaisiin maksimivoimaa
yhdellä suorituksella, vakuutuskorvaus työliikekipey-
tymisen johdosta olisi perusteltu.
LAKI JA EDUNVALVONTA
Vakuutuslaitos on tehnyt edellä kerrotun tulkinnan Pasi Jaakkola
viimeksi muutama kuukausi sitten. SPALin jäsen oli suo- Edunvalvontajohtaja
rittamassa kuntotestiä, kun hän penkkipunnerruksessa
tunsi rusahduksen olkapäässään. Myöhemmin selvisi,
että kyse oli lihasrepeämästä. Vakuutuslaitos ei mak-
sanut työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korva-
uksia, koska kyse ei ollut yksittäisestä kuormittavasta
työliikkeestä.
TYÖNANTAJAN vastuu kuntotestien aikana tapahtu-
vista loukkaantumisista ja vammautumisista rajoittuu
siihen, että työnantaja on hankkinut henkilöstölle
lain mukaisen vakuutuksen. Työnantajalla ei ole vel-
vollisuutta niin sanotusti ylivakuuttaa henkilöstöään
edes silloin, kun työstä saattaa aiheutua erityistä
tapaturman tai sairastumisen vaaraa. Nykytilanne
on kaikkea muuta kuin optimaalinen. Vallitsevaan
käytäntöön tulee saada muutos, mutta lainsäädännön
muuttaminen on pitkä tie.
Sen sijaan työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden
lisääminen toisi parannusta nopealla aikataululla. Työn-
antaja voi ottaa lisävakuutuksen, joka korvaa vähin-
tään kuntotesteissä tapahtuneet loukkaantumiset
k­ aikissa tapauksissa työtapaturma- ja ammattitautilain
säännöksistä huolimatta. Tällainen vakuutus ei liene
kovinkaan kallis ja toimisi myös työnantajan hyväksi
nopeuttamalla hoitoon pääsyä ja edelleen lyhentämällä
sairauspoissaoloja.
Jokaisen testiin osallistuvan kannattaa pohtia sitä,
kannattaako testejä suorittaa ehdottomaan maksimiin
saakka. Jos vähimmäispisteet saavuttaa ennen aika-
rajaa, ei testin suorittamista kannata välttämättä jatkaa.
Tällöin loukkaantumisriski luonnollisesti pienenee.
SPALin lisävakuusrahasto tukee jäseniä tapatur-
missa. Jos jäsen loukkaantuu työtehtävissään eikä
vakuutus tai työnantaja maksa hoitokuluja, antaa
rahasto taloudellista apua tietyin edellytyksin. Myös
edellä mainitussa penkkipunnerrustapauksessa louk-
kaantunut sai taloudellista apua SPALin rahastosta. n