Page 11 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa

Korjausrakentaminen ja rakenteiden lämmöneristystason parantaminen ei ole käytännössä mahdollista kaikkien rakentei-
den osalta. Siksi on sitäkin tärkeämpää pitää tavoitteena hyvä energiatehokkuus niissä korjauksissa, joissa tämä on mah-
dollista.
Usein huomattavasti määräyksissä esitettyä parempi lämmöneristystaso voi olla mahdollinen toteuttaa ja myös perus-
teltua tehdä käyttömukavuuden, energiansäästön ja rakennuksen tulevien korjausten vuoksi. Hyvin lämmöneristetty
rakennus antaa toimivan pohjan tuleville taloteknisten järjestelmien päivityksille ja kokonaisuuden energiatehokkaalle
toimivuudelle. Hyvin lämpöä pitävän rakennuksen lämmitysjärjestelmät voidaan mitoittaa aiempaa pienemmälle tehon-
tarpeelle, mikä säästää tulevissa laitekustannuksissa. Sama pätee rakennuskohtaisen uusiutuvan energian järjestelmien
mitoituksessa.
Hyvä lämmöneristystaso ei aiheuta kosteusongelmia tai lisää niiden esiintymistä uudisrakentamisessa eikä myöskään
korjausrakentamisessa, kun korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon olemassa olevan rakenteen
lähtötilanne ja sen edellyttämät korjaukset. Uudisrakentamisessa materiaalikerrosten ominaisuudet tunnetaan ja lisäksi
alkukosteudet ovat oikein toteutetuissa uudisrakennuksissa hallittuja ja tunnettuja. Korjausrakentamisen lähtökohtana on
olemassa oleva rakenne.
Korjausrakentamisessa haasteena on olemassa olevan rakennuksen tilanteen riittävän hyvä tunteminen. Tämä edellyttää
muun muassa aiemmin tehtyjen korjausten ja muutosten sekä niiden vaikutusten kartoitusta rakennuksen toiminnan kan-
nalta. Korjaukseen ryhdytään yleensä jonkin toiminnallisen puutteen, vian tai vaurion takia. Tämän syyn ja siihen johtanei-
den tekijöiden selvittäminen on ensimmäinen tehtävä korjauksen suunnittelussa. Vasta kun mahdolliset viat ja niiden ai-
heuttamat vauriot tunnetaan, voidaan suunnitella niiden edellyttämä korjaus ja samalla rakenteiden energiatehokkuuden
parantaminen. Pelkkä lisäeristys ja uusittu pintaverhous ei poista rakenteessa esiintyviä ongelmia. Esimerkiksi yläpohjan
riittävä ilma- ja höyrytiiviys sekä yläpohjaontelon tuulettuvuus on varmistettava ja siihen on valittava tarkoituksenmukai-
set korjaus- ja lisäeristämistavat, jotta korjatun rakenteen kosteustekninen toimivuus on turvallinen.
Joissain tapauksissa yhteen rakennusosaan tehdyt korjaukset voivat heikentää muiden rakennusosien, järjestelmien tai
koko rakennuksen toimintaa. Tästä syystä vaikutukset rakennuksen toimintaan kokonaisuutena on selvitettävä aivan
hankkeen alussa. Erityisesti pitää varmistaa ilmanvaihdon riittävyys korjauksen jälkeen. Kaikissa korjauksissa pitää arvioida
niiden vaikutukset rakennuksen toimintaan kokonaisuutena sekä muiden rakenneosien ja järjestelmien tuleviin korjauk-
siin. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on syytä määrittää haluamansa radiosignaalin taso suunnittelun alussa. Suunnitte-
lussa on otettava huomioon ulkovaipan ääneneristävyyden pysyminen vähintään alkuperäisellä tasolla. Ääneneristävyyttä
pystytään haluttaessa myös parantamaan. Kokonaisuuden hallinta edellyttää suunnitelmallisuutta korjauksissa ja niiden
keskinäisessä aikataulutuksessa. Kokonaisuuden hallinta edellyttää suunnitelmallisuutta korjauksissa ja niiden keskinäi-
sessä aikataulutuksessa.

9