Page 16 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa

Kuva 1. Energian loppukäyttö sektoreittain Muut 12%
2015* (Tilastokeskus 2016 /1)
Rakennusten
lämmitys 25% Teollisuus 45%

Liikenne 17%

Laskennallisten tarkastelujen (NeZeR 2016) perusteella energiansäästöpotentiaali lähes nollaenergiatason korjauksella
on 60–90 % ja perinteisellä korjauksella 20–45 %. Lähes nollaenergiatason korjaus pienensi rakennuksen elinkaaren ai-
kaisia kasvihuonepäästöjä 60–90 % ja perinteinen korjaus 20–50 %. Energiatehokkaassa korjauksessa keskeisiä tekijöitä
ovat hyvä lisäeristys, energiatehokkaat ikkunat, ilmatiiviyden parantaminen, koneellinen ilmastointi tehokkaalla lämmön
talteenotolla ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. Korjausrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on
Rakennusteollisuus ry:n mukaan jo yli 50 %. Peruskorjausten yhteydessä energiatehokkuuden parantaminen olisi usein
mahdollista tehdä määräysten tasoa paremmaksi, mikä toisi etuja rakennuksen elinkaaren aikana. Esimerkiksi hyvän ener-
giatason rakenneratkaisut voivat energiansäästön lisäksi parantaa tulevien järjestelmämuutosten soveltuvuutta kokonai-
suuteen.
Tilastojen mukaan asuinrakennusten lämmitykseen kului vuonna 2014 energiaa 56 TWh. Lämmityksen yleisin energia-
lähde oli kaukolämpö, jota kulutettiin 18 TWh. Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden
kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on
huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus,
mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.
Taulukossa 1 on esitetty asumisen jaoteltua energiankulutusta 2010...2014 (Tilastokeskus 2016/2).
Olemassa olevassa asuinrakennuskannassa rakennusvaipan lämpöhäviöiden aiheuttama energiankulutus vastaa lähes 60
%:a koko lämmitysenergian kulutuksesta. Ilmanvaihto on suurin yksittäinen energian kuluttaja ja rakennusosista ulkosei-
nät seuraavaksi suurin. Ulkoseinien osuus rakennusvaipan häviöistä on yli 40 % (Hemmilä, Saarni 2002).
Kuva 2 esittää rakennuksen energian tuoton ja eri järjestelmien aiheuttamat lämpöhäviöt eräässä esimerkkitapauksessa.

14