Page 111 - MPKS_1953-2023

Y HÄ VA I K U T TAVA M P IA HA N K K E I TA 2 0 1 0 - LU V U L L A

solien hankintaan kasarmeille varusmiesten vapaa-ajan käyttöön. Niin
ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, oli hankkeen tavoitteena aktivoida
pelaamisen avulla varusmiehiä liikkumaan.316

Varusmiestoimikunta puolsi vahvasti laitteiden hankintaa. Säätiön tuen
avulla Puolustusvoimien jokaiseen perusyksikköön pystyttiin hankkimaan
kaksi pelikonsolia varusteineen. Laitteita oli kokeiltu aiemmin onnistu-
neesti Kaartin jääkärirykmentissä. Pelikonsolit olivat saavuttaneet suuren
suosion, ja pelaamisen sosiaalinen vaikutus nähtiin myönteisenä seikka-
na.317

Tukikohteiden monimuotoistumisesta kertoo sekin, että vuosina 2009–
2010 säätiö myönsi 30 000 euron apurahan Kehitysvammaisten palvelu-
säätiön toteuttamien Intti tutuksi -leirien järjestämismenoihin. Kehitys-
vammaisille ja erityistukea tarvitseville henkilöille suunnattujen kahden
tai kolmen päivän mittaisten leirien tavoitteena oli opettaa osallistujille
maanpuolustuksen perusteita ja tarjota omakohtainen kokemus varus-
miespalveluksesta. Leirejä järjestettiin pääosin vapaaehtoisvoimin. 318

Maanpuolustuksen kannatussäätiö oli yksi useista toimintaan osallistu-
neista tahoista. Kehitysvammaisten palvelusäätiö vastasi kyseisen leiritoi-
minnan kehittämisestä, markkinoinnista ja ohjaajien rekrytoinnista. Pää-
yhteistyökumppani Maanpuolustuskoulutus ry. vastasi leirien käytännön
toteutuksesta, ja Puolustusvoimat tarjosi puitteet leirien järjestämiseen.
Leiritoiminnalle oli olemassa vahva tilaus, sillä Kehitysvammaliiton tieto-
jen mukaan vuonna 2014 kehitysvammaisia suomalaisia oli noin 40 000.
Pelkästään vuonna 2015 leireille osallistui 219 henkilöä.319

Sotiemme 1939–1945 historiaan liittyvän perinnetyön tukeminen jatkui
säätiössä myös 2010-luvulla. Vuosina 2011–2012 säätiö varmisti 85 000
euron rahoituksella Puolustusvoimissa sotavuosina 1939–1945 syntyneen
kuvamateriaalin eli niin sanottujen SA-kuvien digitoinnin loppuunsaatta-
misen. Eduskunta myönsi vuonna 2010 kansanedustaja, prikaatikenraali
(res.) Olli Nepposen aloitteesta 100 000 euroa kuvien digitoimiseen. Seu-
raavana vuonna eduskunta jatkoi hankkeen rahoitusta 250 000 eurolla,
minkä myötä noin 130 000 sotien ajan valokuvaa saatiin digitoiduksi Mik-
kelissä Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa.320

Yli 30 000 kuvaa oli kuitenkin edelleen digitoimatta. Mitä ilmeisimmin
Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka osana toimiva Sotamuseo kuva-aineis-

109