Page 22 - Albatrossi_Albatrossen_1_2024
P. 22
Kolumni ı Merikulttuuria etsimässä, osa 1
”Mut mikä se on
se kyltyyri?”
”KYLTYYRI, KYLTYYRI, KYLTYY- kuten merenkulusta ja kalastuk- vahvasti merellisistä elinkeinois-
RI… Mut mikä se on se kyltyyri?”, sesta. Myös ilmapiiri, tunnelma ja ta. Kalastus ja luotsin työt olivat
vitsaili Eino Leino pilarunossaan maisema voi olla merellinen. saaristolaisten pääelinkeinoja, ja
1900-luvun alussa. Yleiskielessä rannikon satamakaupungit kas-
kulttuurilla viitataan taiteisiin tai ”Merikulttuuri” on uudissana, voivat talonpoikaispurjehduksen,
laajemmin kansojen henkiseen jonka voi ajatella kattavan kai- laivanrakennuksen ja kansainväli-
ja aineelliseen perintöön, kuten ken mereen liittyvän. Kaiken, sen kauppamerenkulun ansiosta.
tapoihin, arvoihin ja muisto- mikä kertoo ihmisen ja meren
merkkeihin. ”Tuhatkarvainen on vuorovaikutuksesta ja käsityk- Vanhoissa maalauksissa, piirus-
kyltyyri – se on Kiinassa Kiinan sistämme merestä. Ja niin kuin tuksissa ja valokuvissa purjealukset
myyri – mut Suomessa Suomen kaikki inhimillinen kulttuuri ja hallitsevat merellistä maisemaa.
kyltyyri”, Leino jatkaa. kulttuurin tuottamat käsitteet, Apukoneella varustetut puiset
myös suhteemme mereen, on rahtialukset – jaalat, kaljaasit ja
Tämä Eino Leinon kuuluisa samanaikaisesti sekä jaettua että kuunarit – olivat vielä 1960-lu-
pilaruno tuli ensimmäisenä mie- henkilökohtaista. Parhaimmillaan vun alkupuolella tuttu näky myös
leeni, kun sain pari vuotta sitten merikulttuuri on elävää ja ymmär- Helsingin vesillä. Hiekkajaaloilla
pyynnön kirjoittaa merikulttuuris- rys merestä monipuolista, ja se tuotiin valtavat määrät hiekkaa
ta. Kirjoittamani essee julkaistiin herättää myös halun suojella sitä. kasvavan kaupungin rakennustyö-
John Nurmisen Säätiön 30-vuotis- maille 1800-luvulta lähtien.
juhlan kunniaksi syksyllä 2022. ”Merikulttuurin” englannin-
kielinen vastine ”maritime cul- Vanhat puiset purjelaivat ovat
NYKYÄÄN PUHUTAAN yleisesti ruo- ture” kattaa Wikipedian mukaan kadonneet kaikkialta maailman
kakulttuurista, urheilukulttuuris- kaiken yllä mainitun ja paljon meriltä. Niihin voi tutustua enää
ta, yrityskulttuurista, korkeakult- muuta merimieslauluista valaan- merimuseoissa. Ja Helsingissä
tuurista ja populaarikulttuurista. pyyntiin. Halkolaiturilla.
Mutta mitä on merikulttuuri?
”Parhaimmillaan MERENKULKU ja muut merelli-
Suomen kielessä sana ”meri” merikulttuuri on set elinkeinot ovat vaikuttaneet
voidaan eri taivutusmuodois- elävää ja ymmärrys vahvasti Suomen ja koko Itäme-
sa (meri-, meren-, merellinen) merestä monipuolista, ren alueen rannikon rakennet-
yhdistää melkein mihin vain. Pu- ja se herättää myös tuun ympäristöön. Hansaliiton
humme merihistoriasta, meritai- halun suojella sitä.” vaikutuksesta Itämeren alueen
teesta, merisodasta, merikartoista, tärkeimpien satamien ympärille
merimiehistä ja merieläimistä. KUN EINO LEINO runoili ”kyltyyris- alkoi keskiajalla syntyä kaupunki-
Olemme kiinnostuneita meren- tä” ja nautti kala-aterian Kappelin kulttuuria. Keskiaikaisille kaupun-
kulusta, merensuojelusta, meren- ravintolassa Helsingissä 1900-lu- geille tyypillistä tiivistä rakennetta
tutkimuksesta ja merenneidoista. vun alussa, Suomen ja koko raatihuoneineen ja toreineen voi
Kävelemme merenrannalla, katse- Itämeren rannikolla elettiin vielä edelleen ihailla muun muassa
lemme merenpintaa ja tutkimme Visbyssä, Tallinnassa, Riiassa, Lyy-
merenpohjaa. Tutustumme meri- pekissä, Rostockissa, Wismarissa
museossa merelliseen kulttuuripe- ja Gdanskissa.
rintöön, noudatamme merellistä
ruokavaliota ja olemme riippu- Myös Suomen rannikon kau-
vaisia merellisistä elinkeinoista, pungit syntyivät hyvien satama-
paikkojen läheisyyteen. Helsingin
22 Albatrossi | Albatrossen
