Page 17 - OmaaVoimaa_1-2021
P. 17
paikassa, jonka tarkempi sijainti pide- le jo tuttu asia. Paljon tutkittavaa riittää to on erityisen mielenkiintoinen tapaus.
tään salassa. Ikimetsistä löytyy muitakin kuitenkin esimerkiksi puiden viestin- – Puut elävät symbioosissa maanalais-
huomattavan vanhoja mäntyjä. nässä – männytkin tosiaan kommuni-
koivat keskenään. ten juurisienten kanssa. Puu antaa sieni-
Väinön nuoruudessa suomalaiset al- rihmastolle energiaa ja sienirihmasto lah-
koivat siirtyä esihistoriasta kohti keski- – Puut viestivät toisilleen tuoksujen joittaa puolestaan sille vettä ja ravinteita.
aikaa. Mäntyjen ajanlaskussa oli kulu- avulla. Kun esimerkiksi mänty joutuu
nut vasta kotvanen, noin sata vuotta, hyönteishyökkäyksen kohteeksi, se vä- Kun rihmasto vahvistuu ja kasvaa,
siitä, kun eteläisessä Suomessa Köyli- littää ilmaan tuoksua. Tämä saa toiset sen itiöemä eli itiöitä tuottava lisäänty-
össä Lalli oli nostanut kirveensä piispa puut valmistaumaan tulossa olevaan miselin nousee maan pinnalle.Tämä on
Henrikiä kurmuuttaakseen. hyökkäykseen ja tuottamaan hyönteisiä se meidän tuntemamme sieni, vaikkapa
vastaan puolustusaineita. herkullinen voitatti.
Vanhat männytkin kavahtavat kirves-
tä. Muuten ne ovat sitkeitä sissejä, jotka Jonkinlaista kommunikaatiota tapah- Männyn neulasia, nam
selviävät usein jopa metsäpaloista. Män- tuu myös juurien avulla.
tyä suojelee iän myötä paksuneva kuori, Männyn seuraa arvostavat tietenkin
150-vuotiailla puilla se alkaa muodostua – Puut ovat usein yhteydessä toisiin- myös lukuisat nisäkkäät. Hirvet ja myy-
erittäin kovaksi kilpikaarnaksi. sa juurien avulla. Ne voivat esimerkiksi rät pitävät etenkin nuorista männyn tai-
juurien kautta antaa – tai ryövätä – toi- mista. Oravalle männyn kävyt ovat tur-
Itse asiassa juuri metsäpaloihin so- siltaan sokereita. Tähänkin saattaa liit- han kovia, se suosii ensisijaisesti kuusen
peutuminen on ollut männyn keskei- tyä myös muuta signaalin välittämistä. käpyjä, jos niitä on saatavilla.
nen valtti, kun eri puulajit ovat kilpail-
leet keskenään elintilasta. Yli tuhat seuralaista Linnuistamme jykevänokkainen iso-
käpylintu on erikoistunut männyn kä-
Yle Areenasta löytyvästä mainiossa Lukuisten muidenkin lajien mielestä pyjen avaamiseen. Puukiipijä pystyy
Elävät puut -televisiosarjassa sinnikäs- mänty on kaikkea muuta kuin puise- pitkän nokkansa avulla poimimaan
tä, yksinäänkin pärjäävää mäntyä verra- vaa seuraa. naposteltavaa vanhan männyn kilpi-
taan Ramboon. kaarnan koloista; toki sille kelpaavat
Metsäekologian lehtori Petri Keto- muutkin puuravintolat.
Työt alkavat hiilinielussa Tokoi Tampereen ammattikorkea-
koulusta viimeistelee kirjaa puiden Männyn neulaset ovat hyvin happa-
Ekofysiologian professori Teemu asukkaista, Suomen puulajien seura- mia, mutta niilläkin on ystävänsä. Met-
Hölttä Helsingin yliopistosta kertoo, laislajeista. Hän kertoo, että männyllä so, tuo lintumaailman Rambo, syö tal-
että juuri nyt mäntyjen elämässä on al- on yli tuhat seuralaislajia. vet pelkkiä männyn neulasia. Lieneekö
kamassa talven hiljaiselon jälkeen aktii- ruokavaliolla jotain osaa siitä, että uk-
visempi vaihe. Yksi lajiryhmä on esimerkiksi kasvin- kometso on kevätsoitimella täynnä
syöjät tyyliin perhostoukat, luteet ja kir- kiukkua, taistelee muiden ukkomet-
– Yhteyttämistä tapahtuu jonkin ver- vat. Sienissä skaala kulkee vaikkapa voi- sojen kanssa eikä epäröi haastaa nok-
ran talvellakin, mutta se on vähäistä. tateista männyn herkkutatteihin. Muita kapokkaan metsätyökonettakaan.
Kun maa sulaa ja ilman lämpötila nou- lajiryhmiä ovat muun muassa männyn
see, neulasissa ollut pakkasneste vähe- rungolla päällysvieraina kasvavat jäkä- Männyn seuralaislajit määrittyvät
nee ja männyn yhteyttämiskapasiteetti lät, jäkäläkasvustoissa ja kaarnan raois- osin senkin mukaan, minkä ikäisestä
vastaavasti lisääntyy. sa elävät hyönteiset sekä kariketta ja puusta puhutaan. Vanhoilla männyillä
kuollutta puuta lahottavat sienet, pik- ja kelohongilla on omat lajinsa.
Yhteyttämisessä kasvi valmistaa hiili- kueläimet ja mikrobit.
dioksidista ja vedestä valon avulla so- – Luonnon monimuotoisuuden suo-
keria, samalla ilmaan vapautuu happea. Puiden maanalainen yhteistyöverkos- jelemiseksi olisikin äärimmäisen tär-
Sokerin sisältämän energian avulla kas- keää, että metsissä säilytettäisiin myös
vi kasvaa ja lisääntyy. vanhoja puita, Keto-Tokoi korostaa.
Mänty sitoo yhteyttämisessä paljon Mänty pärjää myös
hiiltä ja toimii siis hiilivarastona. Se siir- tulevaisuudessa
tää hiiltä juuristonsa ja sienirihmaston-
sa avulla myös maaperään. Petri Keto-Tokoi arvioi, että sitkeä
mänty selviytyy suhteellisen hyvin myös
Talousmetsässä yksittäinen mänty ilmastonmuutoksesta.
kaadetaan tavallisesti noin 60–80 vuo-
den ikäisenä. – Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi pit-
kiä kuumia kausia, myrskyjä ja tuholai-
– Tässä vaiheessa se saattaa painaa sia. Mänty kestää kaikkia näitä aika hyvin.
vaikkapa tuhat kiloa. Puolet sen bio- Selvästi paremmin kuin vaikkapa kuusi.
massasta eli 500 kiloa on hiiltä, Hölt-
tä laskeskelee. Niin, sitten ovat tietenkin vielä muut
puulajimme, kolmekymmentä kaiken
Männyt viestivät toisilleen kaikkiaan.
Puun energiatalous alkaa olla tutkijoil- Jokaisella niistä on oma tarinansa.
17
