Page 18 - 1_PlanNews_1_12
P. 18
Kuelapin rauniokaupunkia on Hanna Kurki, Planmeca Oy
kutsuttu Pohjois-Perun Macchu
Picchuksi. Se on kuitenkin Jaana Hurnanen, HLL
huomattavasti vähemmän
vierailtu chachapoya-intiaanien Muumioiden
linnoitus, joka sijaitsee 3000 matkassa
metrin korkeudessa ja on 600
metriä pitkä. Radiohiilitutkimusten Tapasimme PlanNews-lehden viime numerossa
mukaan alueella olisi ollut elämää oikeushammaslääkäri Jaana Hurnasen, joka
ajanjaksolla n. 600–1500. matkusti Peruun kuvaamaan muumioiden
hampaita. Nyt Jaana kertoo kuulumisiaan
18 viimeisimmältä matkaltaan chachapoya-
intiaaniheimon kiehtovaan maailmaan.
”Osallistuin marraskuussa 2011 Paleopathology Association -yhdistyksen
kongressiin Limassa, jossa oli mukana pääasiassa eteläamerikkalaisen
materiaalin parissa työskenteleviä tutkijoita ympäri maailmaa. Yhdis-
tys järjestää kongresseja myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta
runsaan arkeologisen materiaalin vuoksi kongressi järjestettiin nyt Etelä-
Amerikassa jo neljättä kertaa. Isäntämaaksi oli tällä kertaa valittu Peru.
Esittelin kongressissa kaksi tutkimustyötäni postereiden muodossa,
jotka molemmat käsittelevät Perun pilvimetsien alueella sijaitse-
van Laguna de los Cóndores -järven hautamausoleumista löyty-
neitä chachapoya-muumioita ja heistä ottamiani röntgenkuvia.
Toinen tutkimuksistani koskee 52 lapsimuumiota, joille tein iän
arvioinnin kruunujen ja juurten kehityksen perusteella. Toisen tutki-
mustyön taas sain tehtäväksi osallistuessani viime kesäkuussa San
Diegossa World Congress of Mummy Studies -kongressiin, jossa minua
pyydettiin tekemään hampaiden paleopatologinen arviointi kaikille
mausoleumista löytyneille 219 muumiolle. Käytännössä tämä tarkoit-
taa reikien, tulehduspesäkkeiden sekä luun ja hampaiden menetysten
määrittämistä.
Chachapoyat eivät karpanneet
Tutkimillani lapsimuumioilla oli erittäin hyväkuntoiset hampaat, kun
taas aikuisväestöllä reikiä ja hampaiden menetystä esiintyi merkittä-
västi. Tein kaikki tulkintani muumioista otettujen AP- ja lateraalirönt-
genkuvien perusteella. Näissä oli paljon päällekkäin kuvautumista,
joten tulokset olivat lähinnä suuntaa antavia. Kuvista pystyi kuiten-
kin päättelemään, että chachapoyat ovat syöneet hiilihydraattipitoista
ruokaa, koska reikiä esiintyi tietty prosentuaalinen määrä.
Runsas hampaiden kuluminen puolestaan osoitti, että chacha-
poyien ruoan laatu on ollut hyvin karkeaa. Koska kyseessä oli vilje-
lijä- ja keräilijäkansa, hampaita ovat todennäköisesti kuluttaneet mm.
viljelmiltä ja keräillystä ravinnosta peräisin oleva hiekka sekä keräil-
lyn ravinnon, kuten pähkinöiden, kuoret.
Kuvista löytyi myös viitteitä kokapensaan lehtien pureskelusta.
Tämä näkyy tiettyjen hampaiden alueilla tavallista suurempana luun-
menetyksenä.
Salaperäinen sumuisten vuorten kansa
Chachapoya-intiaaneista on olemassa melko vähän julkaistua aineis-
toa ja kyseessä on suhteellisen huonosti tunnettu kansa verrat-
tuna moniin muihin Perun muinaisiin kansoihin. Hypoteesiajatte-
lua on paljon, mutta sen verran tiedetään, että chachapoyien asuin-
Lue viime numeron juttu tämän lehden e-versiosta!
www.plandent.fi