Page 26 - Pelastusalan-ammattilainen-1-2022

26

TYÖN ÄÄRESSÄ

Tulkkauspalvelu
parantaa viittoma-
kielisten oikeuksia

Viittomakielinen voi tehdä tulkatun videopuhelun hätänumeroon. Hätäkeskuspäivystäjä
Annukka Parviainen pitää palvelua tärkeänä viittomakieltään äidinkielenä käyttävien
kielellisten oikeuksien kannalta. Tekniset ratkaisut eivät yksin riitä, vaan yhteisö tarvitsee
opastusta avun hälyttämiseen. Hätäilmoitus on monelle kuurolle uusi juttu.

112 Suomi -sovelluksen kautta viitto- vät kokemuksia palvelun toimivuudesta. sa opittu. Jo päivähoitoikäisestä pitäen
makielinen saa videoyhteyden Kelan Viittomakieliset ovat jo esittäneet palvelua selkärankaan taotaan 112:een soittamisen
etätulkkauspalveluun, jossa tulkki pysyväksi ja ympärivuorokautiseksi. sääntöjä. Viittomakielisillä näin ei ole, heille
avaa puheyhteyden hätänumeroon tämä kaikki on uutta, Parviainen sanoo.
ja tulkkaa ilmoituksen hätäkeskus- Palvelu on suunnattu kuuroille ja kuulo-
päivystäjälle. Palvelu on käytössä arkisin vammaisille, joiden äidinkieli on suomalai- Digitaalisten palveluiden kehittämi-
kello 8--16 välillä. nen viittomakieli. sen rinnalle Parviainen toivoo ruohon-
juuritason viestintää, jossa viranomaiset
-- Palvelu on hieno askel viittomakielis- Sekä suomalainen että suomenruotsa- ja kuurojen järjestötoimijat yhdistäisivät
ten oikeuksien kannalta. Tosiasia kuitenkin lainen viittomakieli ovat lainsäädännössä voimansa ja nostaisivat hätäilmoituksen
on, että hätäkeskus on monelle viittomakie- huomioituja kieliä. Perustuslaissa viittoma- tekemisestä kansalaistaidon myös kuuro-
liselle täysin vieras käsite, sanoo hätäkes- kieli tunnustettiin 1995, mutta vasta vuoden jen keskuudessa. Kuurojen liitolla paikal-
kuspäivystäjä Annukka Parviainen. 2015 viittomakielilaki asetti viranomaisille lisyhdistykseen ja Hätäkeskuslaitoksella
velvollisuuden edistää viittomakielisten olisi näissä talkoissa keskeinen paikka.
Viittomakieli on vahvasti osa Parviaisen mahdollisuutta käyttää omaa kieltään.
elämää. Hänen perheensä on kaksikielinen, -- Jos palvelua tarjotaan, on viran-
sillä lasten isä on viittomakielinen. Parviai- Palvelun rinnalle omaisen huolehdittava siitä, että se on
nen on kouluttautunut viittomakielen tulkki tarvitaan viestintää aidosti saavutettavissa.
ja tehnyt tulkin työtä yli kymmenen vuoden
ajan. Viittomakieltä hän käyttää päivittäin Hätänumeron tunnettuus on Suomessa Parviaisen kokemuksen mukaan viit-
kotona ja ystäviensä kanssa. tutkitusti erittäin korkealla tasolla. Siksi tomakielisten yhteisö tarvitsee kädestä
onkin hyvä tiedostaa, että kuuroille mah- pitäen ohjausta siitä, miten jokainen voi
Parviainen on osallistunut Hätäkeskus- dollisuus hätäilmoituksen tekoon on uusi auttaa itseään ja toisia hätätilanteessa.
laitoksen ja Kelan vammaisten tulkkauspal- juttu. Hätätekstiviestipalvelukin ollut käy-
velukeskuksen etätulkkaushankkeeseen, tössä vasta neljän vuoden ajan. -- Avun hälyttämisen periaatteet tuli-
jonka tavoitteena on edistää kansalaisten sivat olla selvät myös jokaiselle kuurolle.
yhdenvertaisuutta viranomaispalveluissa. -- Kuulevilla hätänumeroon soittaminen Se voi tarkoittaa videopuhelua, mutta yhtä
Vuoden pilotin aikana osapuolet kerää- on kansalaistaito, melkeinpä äidinmaidos- lailla sitä, että hädän hetkellä ymmärtää
pyytää avuksi kuulevaa naapuriaan.