Page 29 - Pelastusalan-ammattilainen_4-2024
P. 29
ei korvaa ihmistä
demoa. Hän on ollut itse mukana muun muassa
Pelastusopiston omassa Miehittämätön ilmailu
pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hank-
keessa.
– Tehokkaan pelastustoiminnan kannalta olisi tär-
keää saada tilannekuvaa ilmasta. Pelastustoimen joh-
tajan päätöksentekoa ja resurssien painottamista hel-
pottaisi, jos datan perusteella näkisi, missä liekki on ja
miten sen arvioidaan etenevän, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan Suomi ei ole ollut kansain-
välisesti tarkasteltuna teknisen kehityksen kärjessä
pelastustoimen osalta.
– Esimerkiksi Turkissa on maanjäristysten pe-
lastustehtävien yhteydessä hyödynnetty langallisia
drooneja valonheittiminä. Niillä saa huomattavasti
suuremman alueen valaistua.
KEHITYSTYÖ ON KESKEN. Operatiivisen henkilöstön
kannalta suurin hyöty tulee työturvallisuudesta.
– Pelastajia ei enää tarvitse viedä pahoihin
paikkoihin, vaan toimintaa pystytään paremmin
johtamaan ja sammutustyöt kohdentamaan oikein,
Rytkönen sanoo.
Tilannekuvan kehittyessä voidaan vähentää myös
altistumista haitallisille palokaasuille. Rytkösen
mukaan tekoälyn ja droonien avulla voi arvioida pa-
lokaasujen määrää ja suunnitella toimintaa niin, ettei
vaarallisille alueille lähetetä pelastajia.
Tekniikan kehittyessä drooneja tullaan käyttä-
mään varmasti entistä monipuolisemmin pelastus-
tehtävillä. Tulevaisuudessa meillä voi olla esimerkik-
si maastopalotehtäville soveltuva sammutusdrooni.
Tällä hetkellä ajatus on vielä varsin kaukainen.
– Tavallistenkin droonien toiminta-aika on tällä
hetkellä vielä varsin lyhyt, vain 30–45 minuuttia.
Toiminta-aika myös lyhenee huomattavasti kovalla
sateella tai tuulennopeuden ylittäessä 10 metriä
sekunnissa, Rytkönen kuvaa. 6
29
