Page 43 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

4.3 Monipuoliset työtavat

Työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä las-
ten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osal-
lisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimer-
kiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen koke-
minen ja ilmaisu. Digitaalisia välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä hyödynnetään toimin-
nassa. Monipuoliset työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde. Tämän
vuoksi on tärkeää, että henkilöstö ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työta-
poja erikokoisissa ryhmissä sekä itsenäisesti. Työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kysele-
mään ja ihmettelemään sekä päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä.

Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogi-
sia mahdollisuuksia. Tämä näkyy muun muassa taitona havaita lasten aloitteita ja tunneti-
loja sekä muuttaa ja suunnata omaa toimintaansa niiden mukaisesti. Lasten aloitteet voi-
vat olla kehollisia ja sanattomia, joten niiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen edellyt-
tävät henkilöstöltä sensitiivistä läsnäoloa ja lapsen hyvää tuntemista.

Lapset ottavat osaa työtapojen suunnitteluun ja valintaan omien edellytystensä mukai-
sesti. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan
sekä kokeilla erilaisia työtapoja. Työtapojen vaihteleva käyttö tarjoaa eri-ikäisille ja eri tavoin
oppiville lapsille onnistumisen kokemuksia. Monipuoliset työtavat edellyttävät monipuoli-
sia oppimisympäristöjä. Työtapojen käytössä hyödynnetään henkilöstön ja lasten osaa-
mista sekä kokeillaan ja kehitetään uusia työtapoja.

4.4 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on
tarjota kaikille lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä,
oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti
oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka he-
rättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin.

Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää.
Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maail-
maa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä
lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittele-
vät että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haa-
veitaan ja toiveitaan. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia roo-
leja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkiessään lapset voivat käsitellä it-
selleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä.

Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen
ja omien taitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja kokemusten karttuessa.
Henkilöstön ja lasten sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus luovat perustan ajattelun ja

42