Page 42 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2

mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset
asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 ku-
vatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitel-
mallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Laaja-alaisen osaamisen
tavoitteet ohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua (luku 2.7).

Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasva-
tussuunnitelmissa. Tavoitteita tarkennettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen eri
toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Paikallinen varhais-
kasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovat lapsiryhmän
toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisella lapsella on
oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta muodostuu
lapselle mielekäs jatkumo.

4.2 Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioi-
misen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot,
dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogi-
sesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistu-
misen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen
kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreetti-
sella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten
tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehi-
tystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tar-
peet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnitte-
lun perusta.

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksit-
täistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen
vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhais-
kasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödyn-
netään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetel-
mien ja sisältöjen jatkuvassa muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku
1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lapselle annettavan
tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5).

Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arvioin-
tia, henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1) sekä toimintakulttuurin kehittämistä.

41