Page 45 - Kajaani-kaupunki-Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022-2
P. 45
taan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mie-
lenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetus-
suunnitelman perusteiden95 mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi:
• Kielten rikas maailma
• Ilmaisun monet muodot
• Minä ja meidän yhteisömme
• Tutkin ja toimin ympäristössäni
• Kasvan, liikun ja kehityn.
Oppimisen alueita yhdistelevä ja soveltava pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja
ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysy-
mykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Aihepiirit voivat nousta esimerkiksi leikeistä,
saduista, retkistä tai spontaaneista vuorovaikutustilanteista lasten ja henkilöstön kesken tai
lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tapa, jolla oppimisen alueiden tavoitteita käsitel-
lään, vaihtelee valittujen aihepiirien, tilanteiden ja lasten oppimisen mukaan. Henkilöstön
tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja
oppimista.
Kielten rikas maailma
Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä
kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliai-
suutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kyt-
keytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (luku 2.7). Lisäksi se on yhteydessä muun mu-
assa lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaa-
miseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdolli-
suuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen.
Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia
tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hank-
kii tietoa. Lasten kielellistä kehitystä tukee monipuolinen varhaiskasvatuksen kieliympä-
ristö sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa
ja johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan.
Varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen opetuskielen taitojen kehittymistä. Kasva-
tuksessa ja opetuksessa otetaan huomioon, että lapset kasvavat erilaisissa kielellisissä ym-
päristöissä, ja että he voivat samaan aikaan omaksua useita eri kieliä. Kotien tavat käyttää
kieltä ja olla vuorovaikutuksessa vaihtelevat, ja kodeissa voidaan puhua useita kieliä. Kielel-
listä ja kulttuurista moninaisuutta tehdään varhaiskasvatuksessa näkyväksi yhteistyössä
huoltajien kanssa. Tämä osaltaan tukee lasten kielellisten identiteettien kehittymistä. Kie-
leen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia varhaiskasvatuksessa käsitellään luvussa
4.6.
Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että saman ikäiset lapset voivat olla eri
vaiheissa kielen kehityksen eri osa-alueilla. Kielelliset identiteetit kehittyvät, kun lapsia
ohjataan ja tuetaan kielellisten taitojen ja valmiuksien keskeisillä osa-alueilla.
95 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
44