Page 100 - MPKS_1953-2023

MAANPUOLUSTUS ON TUKEMISEN ARVOISTA

Isompia hankkeita – kaikki eivät mene maaliin

Sijoitustoiminta onnistui, joten vuosittainen apurahamäärä kasvoi 2000-lu-
vulla. Samanaikaisesti syntyi aiempaa useammin tilanteita, joissa osa tue-
tuista hankkeista ei toteutunut hakemusvaiheessa esitetyllä tavalla. Sääti-
ön hallitus joutui näissä tilanteissa pohtimaan apurahan takaisinperintää.
Säätiö näyttää toimineen näissä tilanteissa siten, että asiamies pyysi apu-
rahansaajilta selvityksen ja mikäli se oli tyydyttävä, ei takaisinperintään
ryhdytty. Esimerkiksi vuonna 2003 asiamies Nuutinmäki esitti kahden
epäonnistuneen tutkimushankkeen tiimoilta seuraavaa: ”Vaikka alku-
peräiseen tavoitteeseen nähden toteutetut tutkimukset ovat jääneet vaa-
timattomiksi, voitaneen saadun selvityksen perusteella kuitenkin luopua
jo maksettujen apurahojen takaisinperimisestä ja muilta osin peruuttaa
tarkoitukseen myönnetyt apurahat”.283

Seuraavina vuosina säätiön hallituksen kokousten yksi vakioaihe olikin
keskeneräisten tutkimustöiden arvioiminen. Säätiö pyrki varmistumaan
siitä, että mahdollisimman iso osa hankkeista saataisiin onnistuneesti maa-
liin. Epäonnistuneille hankkeille ei myönnetty uusia apurahoja.

Eräs tällainen epäonnistuneeksi todettu tutkimushanke päättyi jou-
lukuussa 2006 siten, että myönnettyä apurahaosuutta ei peritty takaisin,
koska tutkimushankkeen aineistonkeruu oli edennyt. Maksamaton apu-
rahaosuus kuitenkin peruutettiin. Apurahan saajan kiitoskirje säätiölle oli
naiiviudessaan vilpitön: ”Kiitos Säätiön inhimillisestä suhtautumisesta ja
ymmärtämisestä luomistyön tuskiin ja vaikeuksiin”.284

Lieneekö muutamilla epäonnistuneilla tutkimushankkeilla ollut osuutta
siihen, että vuonna 2003 säätiön hallitus päätti jatkossa pyytää kaikista
säätiölle tulevista apurahahakemuksista puolustusministeriön tutkimus-
johtajan lausunnon. Ennen kaikkea tällä tavoin haluttiin selvittää miten
apurahaa hakeneet hankkeet edistäisivät maanpuolustusta.285

Säätiön apurahakäytäntö oli vakiintunut vuosikymmenten myötä si-
ten, että apurahoja myönnettiin vuoden aikana kahteen otteeseen, ensin
kevätkokouksessa huhtikuun lopussa ja sitten kevään apurahajakoa täy-
dentäen syyskokouksessa joulukuussa. Tarvittaessa rutiineista kuitenkin
kyettiin poikkeamaan. Elokuussa 2005 säätiö sai Sotavangit ry:ltä 6 000
euron apuraha-anomuksen tutkimukseen suomalaisista II maailmansodan

98