Page 101 - MPKS_1953-2023

S Ä ÄT I Ö N VA R A L L I S U U S K A S VA A 2 0 0 0 - LU V U L L A

ajan sotavangeista ja sotavankeudessa menehtyneistä. Tutkittava aineisto
sijaitsi Venäjän puolustusministeriön arkistossa.286

Kyse oli pikatilanteesta, sillä lupa arkiston käyttöön Venäjällä oli voi-
massa vain vuoden 2005 loppuun asti. Kun säätiön puheenjohtaja, keskus-
tan kansanedustaja, puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja puolustusmi-
nisteriön kansliapäällikkö Matti Ahola suhtautuivat hankkeeseen myöntei-
sesti, järjestettiin asiasta säätiön hallituksen puhelinkokous. Yksimielisellä
päätöksellä Sotavangit ry:lle myönnettiin 13. syyskuuta apuraha kyseiseen
tarkoitukseen. Vastaavanlaisia, varsinaisten kokousten välillä tehtyjä pää-
töksiä tehtiin myöhemminkin.287

Sotavangit ry oli vuonna 1969 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena
oli valvoa suomalaisten vuosina 1939–1945 sodissa vangeiksi jääneiden
etuja. Talvisodassa vangiksi jäi 850–900 suomalaista sotilasta ja jatko-
sodassa noin 3500 sotilasta. Säätiön tuki oli yhdistykselle tarpeen, sillä
muun toimintansa ohella se pyrki toteuttamaan tutkimustoimintaa, jolla
suomalaisten sotavankien kohtaloita entisessä Neuvostoliitossa kyettäisiin
selvittämään.288

Vaikka Sotavangit ry lakkautettiinkin vuoden 2005 aikana jäsenmäärän
vähetessä, oli tuossa vaiheessa yleisesti uskoa siihen, että Venäjän arkistot
avautuisivat tulevaisuudessa yhä paremmin ja selvitystöitä pystyttäisiin
jatkamaan yhä helpommin. Tämän idealistisen tulevaisuudenuskon ja-
koi valitettavan moni suomalainen. Totesihan jopa tuolloinen tasavallan
presidentti Tarja Halonen Yleisradion haastattelussa saman vuoden lo-
kakuussa, että ”Suomi ja Venäjä jakavat samat ideologiset päämäärät,
kuten demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon” 289.
Toisin kuitenkin kävi, kuten Venäjän oikeudeton Krimin niemimaan
valtaus vuonna 2014 ja brutaali hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022
myöhemmin osoittivat.

Veteraaniperinnön vaalimiseen liittyen säätiö tuki vuonna 2003 Suo-
men Marsalkka Mannerheimin patsaan siirtoa Mikkelissä 10 000 euron
apurahalla. Kalervo Kallion veistämä ja vuonna 1967 julkistettu pronssinen
Mannerheim-figuuri sijaitsi vuoteen 2003 asti Suur-Savon aukiolla noin
kilometrin päässä kaupungin torilta. Mikkelin kaupunginvaltuusto teki
vuoden 2002 lopulla tiukan äänestyksen myötä päätöksen patsaan siirros-
ta keskeisemmälle paikalle kaupungin torille. Aloitteen patsaan siirrosta

99