Page 31 - MPKS_1953-2023

SÄÄTIÖ ALOITTAA VUONNA 1953

antanut rohkaisevan esimerkin käytännöllisestä tavasta Puolustusvoimien
tukemiseksi.47

Heti ensimmäisistä apurahoista alkaen säätiö pyysi apurahan saajia lä-
hettämään lyhyen selostuksen apurahojen käytöstä. Tällä tavoin säätiö pys-
tyi varmistumaan siitä, että apurahat kohdentuivat hakemusten mukaisiin
tarkoituksiin.48

Säätiö tuki heti ensimmäisenä toimintavuotenaan monia sellaisia Puolus-
tusvoimien toimintoja, joita ei ilman säätiörahaa olisi pystytty toteuttamaan.
Esimerkiksi 300 000 markan apuraha Pääesikunnan koulutusosastolle sotilas-
opetuslaitosten stipendeiksi oli merkittävä lisäys upseerien ja kanta-aliup-
seerien opintonsa päättävien palkitsemiseksi.49

Mielenkiintoinen ja hyvin edistyksellinen hanke oli Pääesikunnan jal-
kaväkitoimiston yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa laatima suunnitelma
rasitus- ja ravintofysiologisista tutkimuksista. Tarkoituksena oli Puolustus-
voimien toteuttamien kenttäkokeiden ja työterveyslaitoksen fysiologisen
osaston tekemän tutkimuksen avulla selvittää marssivien sotilaiden fyysistä
rasitusta ja energiansaantia. Kannatussäätiö myönsi kokeiluiden suorittami-
seen 200 000 markkaa. Vuonna 1945 perustetun Työterveyslaitoksen side
Puolustusvoimiin oli sikäli kiinteä, että laitoksen alkuhistoria juonsi juurensa
ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytysten tutkimuksiin.
Niin ikään heti sotien jälkeen sotakorvausteollisuuden aiheuttamat tapatur-
ma- ja myrkytysvaarat sekä rasittavat työasennot olivat työelämän ongelmia,
joiden tutkimiseen Työterveyslaitos keskittyi.50

Heti säätiön ensimmäisistä vuosista alkaen se myönsi tukea hankkeil-
le, joissa pyrittiin levittämään tietoa maanpuolustukseen liittyvistä asioista
laajalle yleisölle. Tukea sai 1950-luvun puolivälissä niin Sotilaskotiliitto so-
tilaskotityötä kuvaavan lyhytelokuvan tekemiseen kuin Suomen Väestön-
suojelujärjestö väestönsuojelukoulutuksen järjestämiseksi.51

Sotahistoriallinen tutkimuslaitos puolestaan sai jo vuoden 1954 aikana
600 000 markan apurahan. Se käytettiin kenraaliluutnantti Frans Helmisen
palkkaukseen. Helminen, joka oli juuri jäänyt eläkkeelle Ilmapuolustuksen
tarkastajan tehtävästä, kirjoitti apurahan turvin sotahistoriallista tutkimusta
lentojoukkojen toiminnasta sodissa 1939–1944.52

Heti säätiön ensimmäisen toimintavuoden aikana myös Rajavartiolaitos
esitti 700 000 markan hakemuksen ampumatoiminnan ja -koulutuksen edis-

29