Page 34 - MPKS_1953-2023

MAANPUOLUSTUS ON TUKEMISEN ARVOISTA

vuodesta 1951 professori Kai von Fieandt. Seuran johtokunnan jäsenenä toi-
mi muun muassa kenraaliluutnantti Kustaa Tapola vuoteen 1955 asti. Tapo-
lan arvovalta toi varmasti oman myönteisen vaikutuksensa tuen myöntämi-
selle. Seuran syntyvaiheita tutkineen Matti Pontevan mukaan alkuvaiheessa
käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa pakokauhuilmiö ja taistelumoraali.
Varsinkin kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa saadut sotakokemukset
olivat vielä tuoreessa muistissa antaen pontta aiheen tutkimiselle.58

Säätiön tuki oli sotilaspsykologian alalle erittäin merkittävä, sillä työs-
kentelihän Pääesikunnan koulutusosastossa vain muutama sotilaspsykologi
toimistosihteerien viroissa. Vaatimattomien palkkarahojen lisäksi ei soti-
laspsykologeilla ollut säännöllisiä määrärahoja toiminnan kehittämiseen,
laitteiden hankintaan tai ulkomaan matkoihin.59

Sekä Suomen Sotatieteellinen Seura että Suomen Sotilaspsykologinen
Seura olivat muodostamassa kesällä 1953 perustettua Sotatieteellistä neuvot-
telukuntaa yhdessä Upseeriliiton, Kadettikunnan, Pioneeriupseeriyhdistyk-
sen, Sotakorkeakoulun stipendirahaston, Suomen Marsalkka Mannerheimin
sotatieteellisen rahaston sekä muutaman muun yhdistyksen kanssa. Neu-
vottelukunnan tavoitteena oli koordinoida sotatieteellisen tutkimustöiden
tekemistä ja palkitsemista.60

Ei liene sattumaa, että kaksi edellä mainittua sotatieteellistä tutkimustyö-
tä tukevaa seuraa hakivat apurahoja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä
heti ensimmäisistä vuosista lähtien. Sotatieteellisen neuvottelukunnan aikeet
tutkimustoiminnan koordinoimiseksi olivat erinomaiset, mutta jäsenyhtei-
söjen erilaisista tavoitteista johtuen aikeet eivät muuttuneet konkretiaksi.
Vuonna 1976 Sotatieteellinen neuvottelukunta lakkautettiin ja sen kokoama
sotatieteellisten tutkimusten keskuskortisto sijoitettiin Sotatieteen laitok-
selle.61

”Omaisuusryhmä U” perustetaan 1955

Ensimmäisen isomman lahjoituksen Maanpuolustuksen kannatussäätiö
sai huhtikuussa 1955, kun Pääesikunnan ulkomaaosasto luovutti sille hal-
lussaan olleet lahjoitusvarat, noin 6,7 miljoonaa markkaa. Pääesikunta oli
saanut valtioneuvostolta ohjausta, että kyseiset – sotien aikana lahjoituk-
sina saadut – varat olisi luovutettava jonkin säätiön hallinnoitavaksi. Kyse

32