Page 16 - Albatrossi-Albatrossen-3_2021

Merenkulun tervaskannot

oli minun isäni, joka syntyi vuonna top cutterin työhön valittiin pohjolan toaluksia, joilla perhe sitten yhdessä
seilasi rannikkoliikenteessä. Ensim-
1908, kertoo Erik Nordlund. miehiä, joille mastoon kiipeäminen oli mäisinä vuosina miehistönä olivat niin
veljekset kuin äiti ja isäkin. Keväällä
tuttua, kun taas kiinalaiset huolehtivat jäiden lähdön aikaan koko perhe lähti
merille ja hankkimaan aluksia, usein
ERIK NORDLUNDIN äiti ja isä tapasi- vetoköysien kiinnittämisestä runkoihin. Ruotsin länsirannikolta. Esimerkiksi
Kustväg-laiva hankittiin Skärhamnis-
vat vuonna 1937 Sundissa. Erikin äiti Molemmat tehtävät olivat yhtä riskialt- ta, joka sijaitsee vähän Göteborgista
pohjoiseen. Alus maksettiin käteisellä.
Gunborg oli talollisen tytär Sundin tiita työturvallisuuden näkökulmasta. Sunnuntai oli pyhäpäivä, eikä silloin
tehty afäärejä. Tjörnin saarella asui
kunnasta. Tilattomana muonamiehenä – Isä oli aito kaphoornari. Matka uskonnollista väkeä ja sunnuntaina
käytiin kirkossa. Sen sai perhe oppia.
Toivo-isällä ei ollut oikeastaan muita Australiaan saattoi kestää neljä kuu-
ERIKIN MERIMIESURA alkoi 1950–
ammatinvalinnan vaihtoehtoja kuin kautta. Välillä miehistö sai kamppailla 60-luvulla Lundqvistin ja Algot
Johanssonin höyrykäyttöisillä rahtilai-
pestautua rengiksi tai merimieheksi. eteläisen pallonpuoliskon kovissa voilla (ns. stimbåtar). Ensimmäinen
purjehdus jungmannina oli Penelope-
Vaikka hän oli kyllä ollut jonkin aikaa länsituulissa – The Roaring Forties – ja laivassa vuonna 1957. Sitten Erik jatkoi
jungmannina ja puolimatruusina
Kanadassa töissä metsänhakkaajana – välillä laiva seisoi paikallaan rasvatyy- niin ruotsalaisilla kuin suomalaisil-
lakin aluksilla. Pian hän löysi itsensä
tarkemmin sanottuna ns. top cutteri- nessä. Laivassa ei ollut jääkaappia. On koulunpenkiltä. Aluksi hän valmistui
aliperämieheksi ja sitten harjoittelujen
na – niin vaaka vaikea käsittää, jälkeen sai yliperämiehen ja lopulta
merikapteenin paperit. Elettiin vuotta
kallistui lopulta miten stuertti ja 1966. Välillä hän oli ollut erilaisissa
perämiehen tehtävissä muiden varus-
merimiehen kapteeni pystyivät tamoiden aluksilla ja omissa laivoissa.
Monistakin syistä hän lähti Osloon
uraan, kuten niin huolehtimaan hankkiakseen lisäkoulutusta ja sai dip-
lomikapteenin paperit vuonna 1970.
monella muulla- matkanaikaisesta
– Isäni sairastui ja jäi maihin vuonna
kin ahvenanmaa- muonituksesta, 1960. Silloin isä sanoi, että ostetaan
laivoja. Hänellä oli vanhoja kontakteja
laisella, Erik itse olihan miehistölle sodanjälkeiseltä ajalta, jolloin ahve-
nanmaalaiset harjoittivat kaljaaseillaan
mukaan lukien. tarjottava kunnon liikennettä lähivesillä. Toiminnasta
käytettiin sanaa ”krackofart”, ja sitä
Toivo kouluttautui ateria kolme kertaa voi jossain mielessä verrata historialli-
seen talonpoikaispurjehdukseen. Toivo
merikapteeniksi päivässä, muistelee oli työskennellyt mm. Anton Hägg-
blomin kanssa, joka oli mukana tässä
toisen maailman- Erik Nordlund. toiminnassa. Ostimme ensimmäisen
rautalaivan yhden vuoden hakekulje-
sodan aikana ja tussopimuksella, jonka ansiosta pankki
myönsi lainaa 70 000 silloista Suomen
purjehti Gustaf ERIK SYNTYI toisen markkaa, kertoo Erik. Siihen aikaan
asiat hoituivat vaivihkaa viidakkorum-
Eriksonin pur- maailmansodan mun välityksellä. Piti olla oikeat suhteet
oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
jelaivoilla, joilla aikana. Kaikesta oli
Aluskauppojen rahoitus oli tuohon
kuljetettiin puuta- pulaa. Erik vietti aikaan erilaista. Jokaiseen laivakaup-

varaa ja seilattiin koko lapsuutensa

viljareittiä. Kap 7-vuotiaaksi asti

Hornin hän kiersi köyhässä sepäntor-

viisi kertaa. Koto- ”Ostimme ensimmäisen passa Högbolstadin
na Gunborg-äiti kylässä. Perheessä

huolehti perheestä rautalaivan yhden oli neljä (alun
ja sepäntorpasta, vuoden hakekuljetus- perin viisi) lasta,
mutta laihoin joista kolme lähti
tuloksin, kun sopimuksella.” merille. Yhdestä

Toivo oli kuukau- veljestä tuli kone-

sikaupalla merillä päällikkö, hän oli

ja vain lyhyitä koko Suomen par-

aikoja kotona pestien välillä. Raskas haita alallaan. Myös Erik valitsi isänsä

elämä näkyi äidin olemuksessa. Ei ammatin ja ryhtyi merimieheksi. Se oli

silloin ollut mitään tukia tai korvauk- luonnollinen valinta Ahvenanmaal-

sia. Merimiehillä oli käytännössä kaksi la 1950-luvulla, eikä päätöstä ollut

kotia, toinen oli perheen luona maissa vaikea tehdä. Merimiehellä oli vapautta

ja toinen työtovereitten kanssa laivassa. mutta myös varmuus siitä, että aina on

Metsänhakkuussa top cutterin töitä tarjolla. Lisäksi ammatti oli ollut

tehtävänä oli kiivetä korkeisiin pui- perinteenä jo useassa polvessa ja työstä

hin, kuten pikimäntyihin (pitch pine) maksettiin hyvin. Erikillä oli edessään

katkaisemaan niiden latva. Katkaistuun mielenkiintoinen ura, kun hän valitsi

latvaan kiinnitettiin väkipyörä, jonka merimiehen ammatin ja myöhemmin

kautta johdettiin höyryvoimalla toimi- purjehti itse laivanisäntänä.

vasta vintturista vinssivaijeri maassa Toivo-isän perustama Nordlundin

lojuviin puunrunkoihin. Useimmiten varustamo osti käytettyinä pientonnis-

16 Albatrossi | Albatrossen