Page 6 - Merimieselakekassa_Sjomanspensionskassan_vuosikatsaus_arsberattelse_2021
P. 6

Hallituksen toimintakertomus

Merimieseläkekassa 2021 Vuosikatsaus

   MEL-vakuutetut                                        Taloudellinen toimintaympäristö

      Hlö  7350 7310 7405                                Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2021 3-4 prosenttia. Voi-
   10 000                               6363             makkaimmin kasvoi tavaroiden vienti, jota kasvatti maailmantalouden
                                                   5709  vahvistuminen, elvytystoimet ja Suomen vientituotteiden kysynnän kas-
    8 000                                                vu tärkeillä kauppa-alueilla. Erilaiset koronan rajoitustoimet vaikuttivat
                                                         yhä matkailuun, majoitukseen ja ravintoloihin mikä näkyi yhä meren-
    6 000                                                kulun matkustajamäärissä.

   4 000                                                    Korona hallitsi vielä vuotta 2021, jonka aikana nähtiin useampia
                                                         aaltoja. Vaikka rokotekattavuus kohosi kehittyneissä maissa jo hyvälle
   2 000                                                 tasolle, uudet variantit aiheuttivat uusia tartuntapiikkejä. Toisaalta
                                                         varianttien aiheuttamat oireet laimenivat, ja sairaalahoidon tarve pysyi
   0                                                     kestävyyden rajoissa. Koronan aiheuttamien tarjontahäiriöiden sekä ky-
            2017 2018 2019 2020 2021                     synnän voimakkaan kasvun vaikutuksesta tuottajahinnat kohosivat voi-
                                                         makkaasti, ja inflaatio kiihtyi korkeimmille tasoilleen vuosikymmeniin.
   MEL-eläkkeensaajat                                    Suomessa hintojen vuosimuutos oli joulukuussa 3,5 %, ja esimerkiksi
                                                         USA:ssa hinnat nousivat 7 %, mikä oli korkein taso 40 vuoteen.
      Hlö  8302 8219 8159 8122 8001
   10 000                                                   Inflaation kiihtyminen nähtiin loppuvuonna pidempiaikaisena
                                                         haasteena mikä alkoi vaikuttaa korkoihin, ja odotukset keskuspankkien
    8 000                                                kiristävistä toimista lisääntyivät. Tämä koski sekä koronnostoja että
                                                         keskuspankkien taseiden, joiden koko kohosi suhteellisesti vastaavalle
   6 000                                                 tasolle kuin toisen maailmansodan aikaan, pienentämistä. Toinen huo-
                                                         lestuttava seikka oli geopoliittisen ilmapiirin kiristyminen.
   4 000
                                                            Uudet riskitekijät eivät vaikuttaneet juurikaan vielä vuoden 2021
   2 000                                                 sijoitusmarkkinoihin. Globaali osakeindeksi tuotti USA:n osakemarkki-
                                                         noiden ja dollarin vahvistumisen kirittämänä peräti 32 %. Euroopassa
   0                                                     ja Suomessa kurssit kohosivat noin 25 %. Elvyttävä raha- ja finanssi­
            2017 2018 2019 2020 2021                     politiikka kohottivat useimpien omaisuuserien arvoja, ja koronnousuo-
                                                         dotukset heijastuivat negatiivisesti lähinnä valtionlainojen tuottoihin.

                                                            Asuntojen voimakas kysyntä jatkui, ja tuottovaatimukset jatkoivat
                                                         laskuaan. Vuokramarkkinoilla alkoi näkyä voimakkaan rakentamisen
                                                         myötä paikallista ylitarjontaa ja painetta vuokratasoissa. Koronarajoi-
                                                         tukset vaikuttivat edelleen mm. hotelleihin ja ravintoloihin, ja kauppa-
                                                         keskuksissa näkyivät lisääntyneen verkkokaupan vaikutukset. Etätyön
                                                         lisääntyminen näkyi kiinnostuksena muuttaa toimitiloja asuinkohteiksi.

                                                            Rahtiliikenteeseen keskittyvän varustamobarometrin 2021 mukaan
                                                         merikuljetusmarkkinoiden suhdannenäkymä kohosi uuteen ennätys-
                                                         tasoon (saldoluku 86). Kasvaneen vienti- ja tuontikysynnän lisäksi
                                                         merikuljetusrahdin hinnat samoin kuin polttoainekustannukset ovat
                                                         kohonneet voimakkaasti. Suurimpana haasteena nähdään osaavien
                                                         työntekijöiden saanti meripuolella. Seuraavien 24 kk aikana investoin-
                                                         tien nähdään lisääntyvän merkittävästi, mihin vaikuttaa hyvän ky-
                                                         syntätilanteen ohella myös vihreä siirtymä. Siirtymisessä vähähiilisten
                                                         polttoaineiden/energian käyttöön nähtiin suurimpina haasteina niiden
                                                         hinta ja saatavuus.

                                                            Merikuljetus on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, ja sen päästöt
                                                         ovat alustyypistä riippuen 3–20 grammaa/tonnikilometri. Vertailun
                                                         vuoksi junakuljetusten km. päästötaso Euroopassa on yli 20 g, maan-
                                                         tiekuljetuksissa 60-80 g ja lentorahdilla 400-600 g/kilometritonni.
                                                         Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on noin 90 % ja
                                                         tuonnista noin 80 %. Rahtialusten lisäksi rahtia kuljettavat matkus-
                                                         taja-autolautat ja ropax-alukset, joiden osuus Suomen kappaletavara-

6
   1   2   3   4   5   6   7   8   9   10   11