Page 22 - Pelastusalan-ammattilainen-1-24
P. 22
Tukea ravitsemuk-
seen. Palomiehillä on
ollut mahdollisuus saada
K ylmävesiallas, kirkasvalolamput, liikku- henkilöllä pitäisi olla valtavasti tietoa, taitoa ja itselleen ruokavalio-
vuusharjoitukset ja melun vaimenta- ymmärrystä, hankkeen ideoija ja projektipääl- ohjausta. Lasse Härkänen
minen. Siinä vain muutama esimerkki ja Ilkka Lähdesmäki eivät
asioista, joita Keski-Uudenmaan pelastus-
laitoksella on kokeiltu osana Palomies on likkö Sami Maunonen sanoo. ole ainakaan vielä tätä
taktinen urheilija -hanketta. Hanke tähtää
sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden vähentämiseen, Maunonen oli työssään pelastuslaitoksen palvelua kokeneet tarvit-
mutta ennen kaikkea tarkoitus on edistää palomiesten hyvin-
vointia kuormittavassa työssä. liikunnanohjaajana nähnyt, kuinka vaativasta sevansa.
Kerava-Tuusulan paloasemalla palomiehet Ilkka Lähdes- ammatista on kyse ja kuinka paljon henkilös-
mäki, Markus Sirkka ja Lasse Härkänen sekä paloesimies Olli
Valto esittelevät, miten hanke on näkynyt heillä käytännön töllä on tuki- ja liikuntaelinvammoja.
työssä. Työympäristön osalta henkilöstö pyrkii omalla toimin-
nallaan vähentämään valmiushuoneisiin kantautuvaa melua – Ennaltaehkäiseviä malleja ei alalla ole juuri ollut. Hen-
etenkin yöaikaan.
kilöstön työkyvyn tukemiseen pitäisi tuoda systemaattisia
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet henkilöstön pään
sisällä – ainakin toivottavasti. malleja.
– Työkaluja on paljon, mutta lopulta tämä on itsestä kiinni. Se vaatii kuitenkin resursseja. Hankkeen kautta on tar-
Kukaan ei seiso vieressä sanomassa, miten asiat pitää tehdä,
palomies Härkänen sanoo. koitus tuottaa helposti skaalattavia ja kustannustehokkaita
Hankkeessa on panostettu uneen ja palautumiseen, ravit- käytäntöjä valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Palosuojelu-
semukseen, elimistön lämmönsäätelyyn sekä tietysti fyysiseen
harjoitteluun. Työvuoroille on järjestetty luentoja, työpajoja ja rahaston ja pelastuslaitoksen puoliksi rahoittaman hankkeen
ohjattua liikuntaa. Palomiehet ovat halutessaan saaneet myös
yksilöllisesti laaditun harjoitusohjelman ja ruokavalio-ohjausta. tulokset valmistuvat kevään aikana.
TÄRKEIN TYÖKALU. Palomiehen ammatissa tarvittaviin työka- Hankkeessa palomiehen työtä lähestytään urheiluvalmen-
luihin ja tekniikoihin on saatavilla koulutusta, ja osaaminen
varmistetaan harjoittelulla. Kaikista tärkein työkalu – palo- nuksen kautta, ja osa-alueissa painottuu kokonaisvaltainen
mies itse – jää sen sijaan usein vaille tukea. Tästä ajatuksesta
lähti liikkeelle nyt loppusuoralla oleva hanke. terveyskäyttäytyminen.
– Ei voi olettaa, että koulusta saamallaan tiedolla henkilös- – Urheilija ei voi nousta kovin korkealle omassa lajissaan,
tö pystyisi pärjäämään eläkeikään asti. Fyysiseen toimintaky-
kyyn vaikuttavat asiat ovat niin moninaisia, että yksittäisellä jos perusasiat terveyskäyttäytymisessä ovat vinksallaan. Sama
pätee palomiehen työssä, Maunonen kuvaa.
IKUISUUSONGELMANA LIIKKUVUUS. Väestötasolla liikunnalli-
suus on jo pitkään vähentynyt, mutta palomiehet ovat perin-
teisesti olleet hyvässä kunnossa. Työ edellyttää hyvää fyysistä
kuntoa, eikä opiskelemaankaan pääse ilman kovia kuntoteste-
jä. Pelastusopiston vanhempi opettaja Kari Kinnunen kertoo,
ettei väestötason muutos ole näkynyt 34 vuoden aikana pelas-
tajakoulutukseen valituissa tai koulutuksesta valmistuneissa.
Palomiesten kuntotasoa testataan vuosittain, ja henkilöstö
treenaa ahkerasti kuntosalilla.
– Iäisyysongelma alalla ovat olleet kehonhuolto, liikkuvuus
ja ketteryys. Ne eivät ole olleet erityisen trendikkäitä, Kinnu-
nen sanoo.
22
